Vääksyn Vesimyllymuseolla vietettiin avoimien ovien päivää

Vääksyn vesimylly oli 1970-luvun lopulla surkeassa kunnossa. Hylätty rakennus oli joutunut pikkupoikien ilkivallan kohteeksi, rakennuksen ikkunat oli lyöty sisään ja irtaimistoa rikottu. Näytti siltä, että harmaa ja ränsistynyt mylly oli tullut tiensä päähän.

- Kunta oli ostanut myllyn 1970-luvulla, ja tekninen lautakunta oli sitä mieltä, että se pitäisi purkaa pois. Palokunta puolestaan olisi halunnut harjoitella myllyllä tulipalon sammuttamista, kotiseututietäjä Erkki Raunio muisteli.

Kulttuuri- ja kotiseutulautakunnan silloinen puheenjohtaja Martti Suntela oli kuitenkin sitä mieltä, että mylly kannattaisi kunnostaa. Hän oli Saksassa käydessä nähnyt vastaavanlaisen kahvilaksi ja kulttuurikeskukseksi kunnostetun myllyn. Ongelmana oli vain se, että lautakunnalla ei ollut käytettävissään kunnostukseen tarvittavia rahoja.

Pelastava enkeli löytyi Lahdesta, kun myllärimestari Lauri Kousa innostui ottamaan yhteyttä kuntaan luettuaan myllystä kirjoitetun lehtijutun. Hän oli sitä mieltä, että mylly oli mahdollista kunnostaa talkootyönä.

- Itse nauroin siinä vaiheessa likaista naurua, että kuka nyt kunnan talkoisiin lähtisi, mutta Lauri-poika oli innoissaan. Hän sanoi, että vesikatto, seinät ja perustukset ovat kunnossa, että pannaan tämä kuntoon, Raunio kertoi.

Kunnanhallituskin saatiin vakuutettua, että myllyn kunnostaminen kannattaa, ja se myönsi 15 000 markan määrärahan tarvikehankintoihin. Työt oli tehtävä talkoilla.

- Niin sitten keväällä 1982 alettiin tehdä talkootöitä aina lauantaisin. Alkuun kunnostettiin ikkunat, Lauri teki nuo ovet ja myllyn ulkopintaan saatiin maali päälle. Niin oli sitten seuraavina vuosina helppo saada kunnalta lisää rahaa, kun tulokset näkyivät heti, Raunio kertasi.

Kolmen kesän talkootöiden päätteeksi Vesimyllymuseon avajaisia päästiin viettämään 1. toukokuuta vuonna 1985. Viime lauantaina museolla vietettiin avoimien ovien päivää Vanhan Vääksyn kehittämisyhdistyksen johdolla, ja muutaman tunnin aikana talviunestaan herätelty museo keräsi noin 80 kävijää.

Vääksyssä vesimyllyjen historia ulottuu ainakin 1400-luvulle asti, todennäköisesti niitä on Vääksynjoessa ollut tuotakin aiemmin.

- Vielä runsas sata vuotta sitten Vääksynjoella oli kolme vesimyllyä. Tämä on niin sanottu etumylly, tuossa keskivirrassa oli niin sanottu keskimylly, joka oli kirkonkylän talojen omistama, ja sitten tuossa toisella puolella oli Anianpellon mylly, Raunio kertoili.

Etumylly tunnettiin vuodesta 1905 myös Virtasen myllynä, sillä myllyn osti tuolloin Nikolai Virtanen, jonka suku piti myllyä vuosikymmenten ajan.

- Kerrotaan, että viimeksi mylly on ollut käytössä vuonna 1955, minkä jälkeen tämä oli jonkin aikaa jyvä- ja jauhosäkkien varastona, kunnes jäi tyhjilleen, Erkki Raunio tiesi.

Kiitos reilun kolmenkymmenen vuoden takaisten ahkerien talkoolaisten, myllyssä pystytään jälleen jauhamaan näytösluonteisesti.

Lauantaina myllynkiviä ei kuitenkaan pistetty pyörimään, sillä loppiaisen kireä pakkanen oli jäädyttänyt vesiluukut tiukasti kiinni.

Vanhan Vääksyn kehittämisyhdistyksen järjestämä avoimien ovien päivä oli osa Suomi 100 vuotta -tapahtumia.

Ville Hakala
ville.hakala@seutuneloset.fi

Jaa artikkeli

Ajankohtaista

Näytä lisää