Puulusikoiden juhlaa Hollolassa

Viime lauantaina Hollolan kirkonkylällä veisteltiin puulusikoita Kotiseutumuseon alueella. Hollolalaista puulusikoiden juhlaa voisi ajatella Eurooppalaisen Spoonfestin pienempänä serkkuna. Spoonfest on vuosittain Britanniassa järjestettävä viikon mittainen tapahtuma, jossa puutyön amatöörit ja ammattilaiset kokoontuvat yhteen veistelemään erilaisia lusikoita.

- Spoonfestissa osallistujia on satoja. Festivaalin aikana hengaillaan yhdessä veistellen ja tietotaitoa jakaen. Lisäksi jotkut saattavat esimerkiksi istua kaikessa hiljaisuudessa ja vain seurata toisten työskentelyä, Puulusikkapäivän järjestäjä Kari Rauha kertoo.

Hollolassa Puulusikkapäivä järjestettiin viime syksynä ensimmäistä kertaa ja silloin uuden tapahtuman suosio oli valtava. Tämän vuoden osalta kävijämäärä jäi edeltäjäänsä alhaisemmaksi, mutta syy lienee jo ennestään tapahtumien täyteisessä päivävalinnassa.

- Vuosi sitten kävijöitä oli noin sata ja varmaan 50 osallistui lusikan veistoon. Nyt tapahtumaa voisi kutsua jo perinteiseksi, kun toista kertaa järjestetään. Tarkoitus on viedä tätä vielä eteenpäin tulevina vuosina. Tänä vuonna tuohimuori on myymässä tuotteitaan ja lisäksi myynnissä on erilaisia puun työstämiseen käytettäviä työkaluja. Teemaan liittyviä myyntikojua mahtuisi enemmänkin, Rauha tuumaa.

Puulusikkapäivästä Rauha haluaa ennen kaikkea laadukkaan ja maksuttoman perhetapahtuman, jonne sekä aloittelevat veistelijät että pitkän linjan konkaritkin voivat tulla.

- Ukot, akat, lapset ja nuoret kaikki ovat tervetulleita. Tapahtumaan on helppo tulla, kun materiaalit tarjotaan paikan päällä, riittää kun saapuu oma puukko mukanaan. Lusikan pesää varten tarvittavia koukkuja löytyy myös paikan päältä, Rauha selittää.

Puulusikkapäivässä voi lusikan lisäksi veistää vaikkapa kauhan tai voiveitsen.

- Juurityöntekijä olisi hieno nähdä, Rauha innostuu.

Vihatun kylästä veistelemään saapunut Jussi Jäämaa oli mukana tapahtumassa myös edellisenä vuotena.

- Sattumalta näin mainoksen tapahtumasta vuosi sitten ja ajattelin, että tuonne on pakko lähteä mukaan, Jäämaa kertoo.

- Viime vuonna valitsin kuivan tammen, joka ei oikeastaan edes ole veisteltävä, vaan ennemmin taltattava, koska tammi on kovaa puuta. Puulusikkapäivän aikana lusikasta valmistui lähinnä hieman pesää. Itsepäisesti jatkoin veistelyä ja lusikka tuli vihdoin tammikuussa valmiiksi ja ensimmäiset sopat viimeinkin kauhottua.

Jäämaan mukaan paras puulaji veistämiseen on mänty, mutta muutkin pehmeät puulajit käyvät mainiosti.

- Sitä olen aina ihmetellyt, että kun yleensä vanhojen kirkkojen patsaat on tehty tammesta, niin mistä ne veistäjät ovat saaneet kärsivällisyyttä patsaiden tekoon, Jäämaa naurahtaa.

Ruska Paronen

Jaa artikkeli

Suosittelemme