Vesivehmaalla palattiin 1920-luvulle

Asikkalan Vesivehmaan urheilukentällä palattiin lauantaina vuoteen 1920, kun Asikkalan raikas, Vesivehmaan Vire ja Kalkkisten Kataja järjestivät vanhan ajan yleisurheilukilpailut. Asikkalan Raikkaan seurakehittäjän Sanna Niemisen mukaan idea kisojen järjestämisestä lähti liikkeelle Suomi100-juhlavuodesta.

- Me mietimme, miten urheiluseurat voisivat kunnioittaa juhlavuotta. Päätimme sitten järjestää tällaiset kisat.

Vanhan ajan kisoissa vanhaa oli paitsi lajien säännöt myös kisatoimitsijoiden pukeutuminen ja yleinen kisatunnelma kokonaisuudessaan. Äänentoistolaitteet ja musiikki puutuivat kokonaan, tulostauluna toimivat lautaseinään hakatut paperit ja aikataulut olivat vain suuntaa antavia, kuten vanhaan aikaan oli tapana.

- Siihen aikaan kisoissa oli kansanjuhlamainen, verkkainen meininki. Kunnan kerma oli pukeutunut korostetunkin juhlavasti, että heidän asemansa tulee selvästi esille, Nieminen valottaa.

Vesivehmaallakin kisojen johtajana toiminut Juri Nieminen oli pukeutunut roolinsa mukaisesti silinterihattuun ja hännystakkiin. Myös kisojen toimitsijat, joita 1920-luvulla pidettiin suuressa arvossa, olivat pukeutuneet roolinsa mukaisesti.

1920-luku valikoitui kisojen esikuvaksi Sanna Niemisen mukaan sen takia, koska se oli vuosikymmen, kun itsenäisen Suomen urheilu otti ensiaskeliaan.

- Lisäksi se on tarpeeksi kaukana, niin se eroaa selvästi nykyisestä. Samalla tässä palattiin Suomen yleisurheilun kultavuosiin. Suomi ja USA:han olivat parhaat maat Antwerpenin olympialaisissa, Nieminen kertoo.

Vesivehmaan kisojen suoritustavat pyrkivät noudattelemaan mahdollisimman tarkkaan 1920-lukua: korkeutta hypättiin purukasaan, kuulaa työnnettiin molemmilla käsillä ja juoksijat kaivoivat omat lähtökuoppansa maahan.

- Yleisurheilun historian asiantuntija Mikko Nieminen lähetti meille Antwerpenin olympialaisten sääntökirjan. Valitsimme sitten sopivan sekoituksen olympialaisten ja maalaiskisojen sääntöjä, Sanna Nieminen toteaa.

Kaikkea ei voitu kuitenkaan kopioida suoraan 1920-luvulta ja esimerkiksi välineissä jouduttiin tekemään myönnytyksiä. Esimerkiksi keihästä heitettiin nykyaikaisella mallilla perinteisen puukeihään sijaan.

Kaiken kaikkiaan Vesivehmaan vanhan ajan yleisurheilukisat olivat varsin onnistuneet. Tunnelma oli hyvin samanlainen kuin 1920-luvulla kyläkisoissa voi kuvitella olleen. Yleisökin löysi paikalle ja kaikki tuntuivat viihtyvän kauniissa kesäsäässä mainiosti. Onnistuneen tapahtuman eteen olikin nähty paljon vaivaa.

- Kyllä me olemme tosi paljon tehneet töitä. Eniten tekemistä verrattuna normaaleihin kisoihin on aiheuttanut juuri tämä historiallisen kontekstin luominen, Nieminen toteaa.

Kisojen järjestelyitä vei eteenpäin noin 10-henkinen kisatoimikunta, jossa oli henkilöitä Raikkaasta, Vireestä ja Katajasta. Nieminen kiittelikin seurojen välistä yhteisyötä. Varsinaisena kisapäiviä talkoolaisia touhusi eri tehtävissä noin 50.

Vaikka kisat olivat kaikin puolin onnistuneet ja kiinnostivat sekä yleisöä että kilpailijoita, ei Nieminen lupaa vanhan ajan kisoista jokavuotista perinnettä.

- En sano, että ei enää koskaan järjestettäisi, mutta ei ole ainakaan nyt suunnitelmissa. Tämä oli nyt meidän panoksemme tähän juhlavuoteen.

Tuomas Räihä

Jaa artikkeli

Suosittelemme