Miljoonan madon yritys

Orimattilalainen startup-yritys Nordic Worming kasvattaa matoja. Tunkiolieroja, jos tarkkoja ollaan. Niiden avulla on tarkoitus tuottaa lannoitetta matokompostoimalla. Tunkiolieroja menee myös suoraan myyntiin.

Tällä hetkellä matoja on yli 20 000. Puolen vuoden sisällä niitä pitäisi olla jo miljoona.

- Lähes mitä tahansa voidaan muuntaa matojen toimesta lannoitteeksi. Hevosenlanta, lehmänlanta, keittiöjäte, ravintolajäte, näitä kaikkia voi kierrättää matojen avulla. Niiden ravintona voi käyttää jopa pahvia ja paperia, kertoo Sveitsistä Orimattilaan muuttanut Nordic Wormingin omistaja Olivier Fontana.

Omistajan mukaan matojen avulla saadaan laadukasta lannoitetta. Luontainen maaperän multakin on matojen ja vastaavien eläinten aikaansaamaa.

- Tyypillisesti maaperän ensimmäiset 15-20 senttimetriä kykenevät ylläpitämään elämää. Tämä osa on lähinnä matojen, bakteerien ja sienien muovaamaa.

Sosiaalinen tunkioliero

Madoissa on eroja. Ne voivat poiketa toisistaan esimerkiksi elinpiiriltään ja käyttäytymistavoiltaan.

- Tunkioliero on erittäin sosiaalinen. Niitä on helppo pitää suuria määriä pienessä tilassa. Näissä laatikoissa on kolmesta neljään tuhatta tunkiolieroa.

- Elinpiiriltään madot voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään. Osa madoista pysyy aina maassa. Kastemato puolestaan syö maan sisällä, mutta nousee silloin tällöin ylös. Tunkioliero syö vain maan pinnalla olevaa ravintoa.

Elinolosuhteet vaikuttavat tunkiolierojen käyttäytymiseen. Fontanan mukaan ne eivät tunne oloaan kotoisaksi tiiviiksi pakatussa ympäristössä.

- Väljässä ympäristössä matojen on helpompi ryömiä, syödä ja tavata toisiaan. Tämä on tärkeää niitä kasvattaessa. Jos madot kohtaavat toisensa, ne tekevät lapsia. Ne tekevät niitä paljon. Se tapahtuu hämmästyttävän nopeasti.

Fontana esikompostoi madoille tarjottavaa ravintoa kahden viikon ajan, jotta se olisi niille mahdollisimman hyvin sopivaa. Hampaattomien matojen on helppo syödä osittain valmiiksi maatunutta ruokaa.

Humushappo matojen vahvuutena

Ravinteet ja rakenne erottavat matokompostin perinteisestä lannasta ja kompostista.

- Lanta koostuu osittain sulatetusta materiaalista. Esimerkiksi lehmien ja lampaiden uloste on puoliksi sulatettua. Siitä kyllä saa pellolle laitettaessa typpeä, mutta se ei pysy siellä.

- Kompostimulta on hyvää, koska siinä on paljon ravinteita. Siinä on humushappoa, jota on tieteellisestikin tutkittu. Se saa kasvien juuret kasvamaan paremmin. Matokompostin mullassa on humushappoa jopa enemmän.

Matoyrittäjä kertoo, että matokompostin lopputuote on hienorakenteinen. Maaperään sekoitettaessa se tekee siitä kuohkeampaa.

- Tämän takia kasvavat kasvit joutuvat ponnistelemaan vähemmän juuria kasvattaessaan. Ne voivat tehdä enemmän juuria ja lehtiä. Mitä enemmän niillä on lehtiä, sitä enemmän ne voivat vastaanottaa valoa. Kasvien kyky kantaa hedelmää paranee.

Esimerkkinä matomullan tehosta Fontana mainitsee, että jos tavalliseen ruukkukasviin sekoittaa 10-20 prosenttia matojen tuottamaa lannoitetta, kasvi ei tarvitse mitään muuta lannoitetta puoleen vuoteen.

Paikallisuus on tärkeintä

Ympäristöongelmien ratkomisesta ja luonnosta kiinnostunut sveitsiläinen keskusteli Suomeen tultuaan maanviljelijöiden ja naapurien kanssa. Tuloksena oli idea biojätettä kierrättävästä matoyrityksestä.

- Huomasin, että täällä on joitakin ongelmia, jotka pystyisin ehkä ratkaisemaan. Kaikki tämä biojäte, kuten hevosen- ja lehmänlanta, voidaan muuntaa matojen avulla ravintorikkaaksi kasvilannoitteeksi.

- Tulin tänne ulkomaalaisena. Kaikki ovat olleet erittäin avoimia, sydämellisiä ja mukavia. Haluan auttaa suomalaisia ymmärtämään biojätteen hyödyntämistä.

Fontanalle paikallisuus ja kotimaisuus ovat kaikki kaikessa. Hän haluaa, että maanviljelijät voisivat kierrättää itse oman biojätteensä matojen avulla.

- Meillä on paikallisia resursseja, joita voimme käyttää tehokkaasti hyväksemme. Meidän pitäisi käsitellä niitä paikallisesti, eikä kuljettaa arvokasta biojätettä Orimattilasta pois. Voimme itse hyödyntää sen täällä.

Nordic Wormingin omistaja tarjoaa 26.6. lähtien Heinämään alueella biojätteen keräyspalvelua.

- Minulle saa tuoda biojätettä. Voin myös tuoda biojätelaatikon teille ja kertoa samalla, miten voitte vähentää jätteenkeräysmaksuja. Kaksi merkittyä biojätelaatikkoa on sijoitettu tien varteen Ristonmäentie 11:sta ja kaksi Kanervan kaupalle.

- Toivotan kaikki tervetulleeksi tänne tutustumaan ja keskustelemaan kanssani biojätteen kompostoinnista.

Antti Hartikainen

Jaa artikkeli

Suosittelemme