Lahdella 16 ystävyyskaupunkia - 3 Nastolan perua

Nastolan liityttyä Lahteen vuoden 2016 alusta, kasvoi Lahden ystävyyskaupunkien määrä kuuteentoista, joista kolme tuli Nastolasta: Norberg Ruotsista, Tamsalu Virosta ja Dolni Dabnik Bulgariasta.

Lahden kaupungin kehityspäällikön Denis Mustosen mukaan ystävyyskaupunkien taustalla on aina jollain tavoin yhteinen historia. Esimerkiksi Norbergista apua saatiin toisen maailmansodan aikana koululaisten ruuan ja vaatteiden hankintaan. Tamsalussa yhteistyö alkoi yritysyhteistyöstä, kun Nastolalaisen yrityksen yhteistyöyrityksen edustaja toimi Tamsalun valtuuston puheenjohtajana. Bulgariassa Dolni Dabnikissa suomalaisia sotajoukkoja vuosina 1877-78 komentanut Casimir Ehrnrooth oli puolestaan kotoisin Nastolasta.

- Näistä kuitenkin ainoa, jonka kanssa ystävyyskuntasopimus löytyy on Tamsalu. Muiden kanssa yhteistyö ei siis ole ollut sopimusperusteista eli virallisesti ne eivät edes ole ystävyyskuntia. Nykyään yhteistyö ei kuitenkaan vaadi erityisiä ystävyyskunta-sopimuksia muutamaa keskushallintovetoista maata lukuun ottamatta - kuten Kiina, minkä vuoksi kuntaliitoksen jälkeen Nastolan kunnat otettiin tasavertaisiksi muiden rinnalle ja kutsutaan kyllä yhteisiin tilaisuuksiin. Muun muassa MM-kisojen aikana ystävyyskaupunkien johdolle järjestettiin mahdollisuus tavata keskenään Lahdessa, mutta Nastolan ystävyyskunnista ei valitettavasti tullut ketään, Mustonen kertoo.

Yhteistyö pitkälti seurojen harteilla

Vaikka ystävyyskaupunkitoiminta on hieno periaate, todellisuus on kuitenkin se, että harvan ystävyyskunnan tai -kaupungin kanssa todella harjoitetaan yhteistyötä.

- Olemassa oleva yhteistyö tapahtuu pitkälti ystävyysseurojen kautta, joissa on pitkät perinteet, suhteet ja jäsenet jotka ovat aidosti kiinnostuneet jostain tietystä maasta. Tämän vuoksi erityisesti Euroopan sisällä tapahtuva yhteistyö on kulttuuri- ja sivistyspainotteista. Mielestäni näin kuuluu ollakin, koska nämä suhteet ovat kuntalaisia, eikä virkamiehiä varten, Mustonen tuumaa.

- Kaupunki voi antaa myös pienimuotoista rahallista tukea esimerkiksi ystävyysseurojen matkoille ystävyyskaupunkeihin, tilaisuuksia varten ja erityisesti nuoriin ja lapsiin kohdistuvaan toimintaan, Mustonen lisää.

Poikkeuksiakin ystävyyskaupunkitoimintaan löytyy. Lahden kaupungilla on esimerkiksi sopimusperusteinen NOVU-yhteistyö sen pohjoismaisten ystävyyskaupunkien kanssa, joka keskittyy ympäristö- ja nuorisotoimintaan. Lisäksi esimerkiksi Kiinassa tapahtuu lähes puhtaasti elinkeinopainotteista toimintaa, jossa kaupungin kuitenkin pitää, Mustosen mukaan yhteiskuntajärjestelmän vuoksi, tarjota arvovaltapalveluja. Mustonen kertoo, että edellä mainituissa kaupunki on myös organisaationa paljon aktiivisempi.

Ystävyyskaupunkisopimukset ovat vanhaa perua, eikä niitä enää Mustosen mukaan tehdä.

- Eli jos on yhteistyöedellytyksiä ja haluja puolin ja toisin, olemme kyllä aina avoinna muille kaupungeille - olivat ne sitten ystävyyskaupunkeja tai eivät. Yleensä kaikella yhteistyöllä on myös aikansa ja paikkansa ja siihen pitää mukautua, joten uusia ystävyyskaupunkisopimuksia ei tehdä, paitsi erityisissä poikkeustapauksissa, Mustonen summaa.

NOVU-viikko vei nuoret Tanskaan

Vuodesta 1988 lähtien Lahti on ollut mukana NOVU -viikossa sen pohjoismaisten ystävyyskaupunkien kera. Viikon mittainen leiri sijoittuu vuosittain Lahden eri pohjoiseen ystävyyskaupunkiin, joita ovat Akureyri Islannissa, Randers Tanskassa, Västerås Ruotsissa ja Ålesund Norjassa.

Suomesta on tavan mukaan lähtenyt matkalle 17 nuorta, joille matka on täysin maksuton. Kahden vuoden ajan myös nastolalaisilla nuorilla on ollut mahdollisuus hakea mukaan.

NOVUlla on vuosittain vaihtuva teema, jonka mukaan ohjelmaa järjestetään. Tänä vuonna leiri pidettiin Randerissa ja sen teemana oli ”Oppimisen iloa ja hyvää elämää”. Nuoret käsittelivät teemaa muun muassa toiminnallisissa työpajoissa. Ohjelmaan kuuluu myös yhteisiä tapahtumia ja retkiä. Vuosittain mukaan lähtee myös virkamies- ja poliitikkoedustus, jotka kiertävät ystävyyskunnassa oman ohjelmansa mukaisesti, välillä myös nuorten toimintaan tutustuen.

Nastolalaiset Suvi Öysti sekä Lassi Malvikko palasivat juuri Randersissa vietetyltä viikoltaan. Öysti osallistui NOVU-viikolle myös edellisenä kesänä, jolloin nuoret vierailivat Islannissa. Molemmilta matkoilta käteen jäi vino pino uusia ystäviä, joista yksi, tanskalainen Asbjørn Kenne-Jensen, saapui nyt vuorostaan ensimmäistä kertaa Suomeen.

- Mielestäni tällainen nuorille tarkoitettu yhteistyö avartaa nuorten ajatusmaailmaa, kun näkee muita kulttuureita. Itse olen kiinnostunut politiikasta ja oli mielenkiintoista päästä vaihtamaan näkemyksiä muiden nuorten kanssa, miten asiat kunkin maassa ovat, Öysti kertoo.

18-vuotias Öysti osallistui viikon aikana youth debate -työpajatoimintaan, jonka päätteeksi järjestettiin kaikille avoin seminaari. Seminaarissa pohdittiin YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta ja mitä nuoret voisivat tehdä näiden tavoitteiden edistämiseksi.

- Kielitaito kehittyy myös matkatessa, Malvikko puolestaan pohtii Öystin nyökkäillessä vieressä.

- Itse sain ainakin rohkeutta ruotsin puhumiseen, Öysti tuumaa.

Lahden ystävyyskaupungit

Akureyri - Islanti (1947)

Deyang - Kiina (2000)

Garmisch-Partenkirchen - Saksa (1987)

Kaluga - Venäjä (1994)

Narva - Viro yhteistyösopimus 1994)

Norberg - Ruotsi

Pécs - Unkari (1956)

Randers - Tanska (1947)

Suhl - Saksa (1988)

Tamsalu - Viro

Västerås - Ruotsi (1940)

Wuxi - Kiina (2011)

Zaporožje - Ukraina (1953)

Ålesund - Norja (1947)

Ruska Paronen

Jaa artikkeli

Suosittelemme