Suomenhevonen houkkuteli satoja Luhtikylään

Suomenhevonen kirjattiin kantakirjaan 110 vuotta sitten ja on ainoa alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu. 110-vuotiasta heppaa juhlistettiin viime lauantaina Luhtikylässä mittavin menoin. Ihmisiäkin tapahtumassa tuntui riittävän sadoittain sateisesta säästä huolimatta.

Lauantaina ohjelmassa oli sekä talutusratsastusta että kärryajelua ja työnäytöksiä. Keppihevosilla saattoi loikata esteradalla, jonka lisäksi perinteisen heinäseipään tekoa pääsi kokeilemaan. Sisällä Nuorelassa myyntipöydät notkuivat niin hevosaiheisista tuotteista kuin satokauden antimistakin. Pääsipä ulkona osallistumaan muun muassa myös minivaellukselle tai ihastelemaan Ratsumieskillan Lahden Eskadroonan ratsuosastoa.

Talkoovoimin tehtyä

Luhtikylän Nuorela ry:n puheenjohtaja Helena Kainulainen kommentoi tapahtuman loppupuolella olon olevan hieman huojentunut. Suuri hevostapahtuma vaati järjestäjiltä paljon, varsinkin kun kaikki tehtiin talkooporukalla.

- Kyllä tähän aikaa on kulunut, Kainulainen sanoo, mutta lisää olevansa tyytyväinen tapahtuman laatuun.

- Suomenhevonen on kiinnostava aihe ja säästä huolimatta hepat ovat saaneet paljon ihmisiä liikkeelle. Porukka on tullut tänne hyvällä mielellä ja järjestelyt ovat saaneet kiitosta, Kainulainen summaa tapahtumapäivää.

Päijät-Hämeen vuoden kylä 2017 -titteliä kantava Luhtikylä aikoo pysyä aktiivisena kylänä myös jatkossakin, vakuuttaa Kainulainen. Loppusyksyllekin riittää ohjelmaa.

- 22.9. Nuorelassa keikkailevat The Voice Of Finlandista ja Michael Monroen tiimistä tutut Riikka Jaakkola ja Andrea Brosio. Itsenäisyyspäivää juhlistetaan myös varaslähdöllä jo 5. joulukuuta ja silloin luvassa on tanssia torvisoittokunnan tahtiin.

Ei juurikaan ravureita

Suomenhevosta Luhtikylään saapui juhlistamaan muiden mukana myös Suomen ravikentän huippuvalmentajiin lukeutuva orimattilalainen Pasi Tikkala.

- Ilman suomenhevosta, meillä ei olisi isänmaata, Tikkala sanoo ytimekkäästi.

- Sota-aikana tykit kuljetettiin hevosvoimin ja huolto hoidettiin niin ikään myös hevosten ansiosta, hän selittää.

Nykyisin suomenhevosen varsoja syntyy vähemmän kuin ennen, mutta Tikkalan mukaan rotu ei ole katoamassa.

- Rotu ei tule poistumaan koskaan, sillä sen verran intohimoisia hevosmiehiä meiltä löytyy, hän naurahtaa.

Raviurheilun näkökulmasta suomenhevonen on haastava ja kallis, eikä niitä raviurheilun huippunimien joukossa juurikaan näe.

- Oikeastaan huippunimiä löytyy vain kaksi. Kaikkien aikojen paras suomenhevonen on jo nykyisin eläkepäiviä viettävä Viesker, jonka lisäksi orimattilalainen Saran Salama oli elinaikanaan tasokas ravuri.

- Suomenhevoset kypsyvät hitaammin ja niillä menee vuosi lämminverisiä kauemmin ennen kuin ne pystyvät starttaamaan. Taloudellisesta näkökulmasta vuosi on hevosenpidossa kallista, kun pitäisi alkaa tuottamaan rahaa, Tikkala tuumaa.

Valmentajan mukaan olisi mielenkiintoista sekoittaa norjalaista tai ruotsalaista hevosta suomenhevoseen. Tikkalan mielestä se toisi lajiin uutta intoa ja hevosia voisi jalostaa nopeammin kiertoon.

- Tietenkin arvokisat pidettäisiin puhtaana, mutta sekarotuisillekin voisi avata joitakin sarjoja, Tikkala pohtii.

Tallilla viidesti viikossa

Luhtikylässä oman myyntipöytänsä takana päivysti myös pukkilalainen 12-vuotias Arvi Martikainen, joka tuli kansan tietoisuuteen tempauksellaan, jossa hän alkoi myymään koruja rahoittaakseen oman hevosensa.

Yrittäminen on vienyt korumiehenäkin tunnettua Arvia mennessään ja nykyisin hän käy puhumassa yrittäjyydestä myös seminaareissa ja kouluissa. Yläasteen alkaessa vuoden päästä, on Arvi ajatellut hakea Riihimäen kouluun, jossa on mahdollista opiskella yrittäjäluokalla.

Viime tammikuussa Arvin unelma kävi toteen ja oma hevonen löytyi. Holsteininhevosen Valkon ja Arvin yhteiselo on sujunut hyvin. Tallilla korumies käy viidesti viikossa ja valmennusta kertyy viikoittain 2-3 kertaa.

- Ihan ensimmäisenä mä hoidan koulun, sitten hevosen ja korut ja kaverit tulevat niiden jälkeen, Arvi selittää.

Äidin maksaessa hevosen ylläpitovuokran on Arvi itse lupautunut maksamaan valmennuksen. Töitä on siis tehtävä ja korumyyjänä kiertäessä Suomikin on tullut mukavasti tutuksi. Kesälomaakin on tosin saatu viettää, Arvi paljastaa.

Korumies kertoo, että YouTubea tulee katseltua päivittäin. Mutta vaikka tubettaminen onkin päivän sana, ei Arvia tuskin YouTubessa tulla näkemään.

- Videobloggaaminen on käynyt mielessä, mutta se tuskin on mun juttu. Näyn muutenkin jo sosiaalisessa mediassa Facebookin ja Instagramin kautta.

Tallillekaan ei Arvi kameroita kaipaa.

- Tallilla ratsastaminen on se mikä merkkaa. Siellä mä olen vaan ihan tavallinen Arvi, hän tuumaa.

Ruska Paronen

Jaa artikkeli

Suosittelemme