Touko Aalto tukisi maatilojen yksilöllisiä energiaratkaisuja

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto kiersi lauantaina Päijät-Hämettä yhdessä vihreiden vs. puoluesihteeri Kaisa Hernbergin kanssa. Vierailukohteisiin kuuluivat muun muassa Padasjoelle avattu kivikautinen savusauna, Heinolan lintutarha ja Vääksyssä sijaitseva Suomen vapaa-ajankalastusmuseo. Hollolassa kaksikko osallistui Hollolan vihreiden Kinnarin tilalla järjestämään energiaseminaariin.

Aalto on perehtynyt suomalaiseen maatalouteen työskenneltyään kahden vuoden ajan valtiovarainvaliokunnassa ja sen alaisessa maatalousjaostossa. Hollolassa Aalto nosti esiin maatalouteen liittyvät sääntötulkinnat eri EU-maissa.

- Esimerkkinä vaikkapa laidunteurastaminen, joka on sallittu Saksassa, mutta Suomessa ei, Aalto totesi. Yksi asia on mahdollista yhdessä EU-maassa ja toisessa sitten taas ei. Tällaiset asiat pitäisi pystyä ratkomaan, Aalto sanoi.

Toinen asia, jonka hän nosti energiaseminaariin liittyen tapetille, on esimerkiksi maatilojen omavaraisen energiatuotannon helpottaminen.

- Ruotsissa ja Saksassa energian tuottaminen on yksi lisäelinkeinomahdollisuus etenkin maaseudulla. Monissa paikoissa on mahdollistettu vaikkapa pienten tuulivoimalaturbiinien rakentaminen, aurinkoenergiaa hyödynnetään enemmän, ja biotalouden puolelta esimerkkinä vaikka biokaasutuotanto. Tämän tyyppisiä toimintoja on mahdollistettu siellä aktiiviseksi, ja olisi syytä miettiä, mitä Suomessa voitaisiin tehdä vastaavien asioiden edistämiseksi, Aalto sanoi.

Yksityiskohtaisemmin Aalto puhui useamman maatilan mahdollisuudesta tuottaa sähköä ja lämpöenergiaa esimerkiksi osuuskuntamallilla. Hänen mielestään tällaisia kiertotalouteen pohjaavia ratkaisuja olisi syytä tukea nykyistä aktiivisemmin.

- Me käytämme pitkällä aikajänteellä kestävyysvajeemme verran rahaa fossiilisten ja ylipäänsä polttoaineiden tuontiin ulkomailta. Mitä, jos käännettäisiin se euromäärä kotimaisten energiamarkkinoiden nostamiseen ja siihen, että tuettaisiin energiassakin kotimaista työtä aina suunnitteluvaiheesta lopputuotteeseen asti.

Aallon mukaan tämä vahvistaisi aluetaloutta ja antaisi tärkeitä lisäelinkeinomahdollisuuksia ennen kaikkea kannattavuusongelmien kanssa painiville maatiloille.

- Samalla, kun ymmärretään se raaka-aineiden arvo, mitä meillä on, niin ehkä niistä pidettäisiin myös vähän paremmin huolta, Aalto pohdiskeli.

Hänen mielestään uusiutuvan energian tukijärjestelmää uudistettaessa kannattaisi pohtia, voiko sähkön syöttötariffin tukimekanismin ulottaa myös kaikkein pienimpiin laitoksiin.

- Tällöin maatiloillakin tiedettäisiin suoraan, että jos teen näin, saan plussaa ja jos teen näin, jää plussat saamatta. Verkkoon voisi yhdistää yhdessä useampiakin tiloja, ja samalla kannustettaisiin tiloja energiaomavaraisuuteen, Aalto sanoi.

Tänä vuonna 350-vuotista taivaltaan juhlivalla Kinnarin tilalla energia-asioihin on kiinnitetty huomiota jo vuosikausia. Tilan rakennukset on lämmitetty oman metsän hakkeella jo yli neljännesvuosisadan ajan.

- Hakejärjestelmä uusittiin vuosi sitten, ja kaikki lämpiää yhden lämpökeskuksen avulla. Maatilamyymälän katolle on suunnitteilla aurinkopaneelit, sillä meillä on paljon kylmälaitteita ja uunit puhkuvat jatkuvasti, joten hyöty tulee olemaan suuri, tilan isäntä Teemu Kinnari kertoi.

Kinnarin tila on mukana myös Salpatuuli-osuukunnan tuulivoimahankkeessa.

- Se on toistaiseksi törmännyt esteisiin, mutta katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, Kinnari sanoi.

Ville Hakala
ville.hakala@seutuneloset.fi

Jaa artikkeli

Suosittelemme