Asikkalalainen Tuire Mikkonen-Kalpio osallistuu koirapyöräilyn MM-kisoihin

Tuire Mikkonen-Kalpio ja suurnsnautseri Erno valmistautuvat Puolassa järjestettäviin koirapyöräilyn MM-kisoihin. Kuva: Auvo Kuusinen

Asikkalalainen Tuire Mikkonen-Kalpio valmistautuu parhaillaan koirapyöräilyn MM-kisoihin koiransa Ernon kanssa. Koirapyöräily kuuluu valjakkolajeihin, joita harrastetaan sekä talvisin että kesäisin. Kesällä koiran perässä on jokin pyörällinen kulkuväline tai juoksija, talvella erilaiset reet tai hiihtäjä. Vetokoiria voi olla lajista riippuen yksi tai useampi. Mikkonen-Kalpio on harrastanut valjakkolajeista koirapyöräilyä ja -hiihtoa nyt nelisen vuotta.

- Olen urheillut ikäni ja aikaisemmin hiihtänyt ja pyöräillyt kilpaa. Jossain vaiheessa tuli hommattua itselle urheilukoiria ja kasvattaja sai ylipuhuttua minut ensimmäisiin hiihtokisoihin.

Ensimmäisen vuoden Mikkonen-Kalpio kilpaili lainakoirilla, kun hänen oma koiransa oli vasta harjoittelemassa lajia. Myöskään Mikkonen-Kalpio ei ollut heti valmis valjakkolajeihin, vaikka niin hiihto kuin pyöräilykin olivat jo ennestään tuttuja.

- Tämä kun on kahden kauppa, niin haaste on siinä, että jos ei koira toimi, niin en minäkään voi silloin toimia. Meidän yhteistyömme on kaiken A ja O.

Mikkonen-Kalpion ensimmäinen valjakkokoira on jäänyt kisoista eläkkeelle ja hän kilpailee nyt toisen koiransa, suursnautseri Ernon kanssa. Aivan mikä tahansa koirarotu ei ole kilpailuihin optimaalinen, vaikka harrastaa voi minkälaisen koiran kanssa vaan.

- Valjakkourheilun formulakoiria ovat saksanseisojat ja risteytykset niistä. Suursnautserit ja dobermannit tulevat hyvin perässä. Snautserillakin on seisojat voitettavissa.

Nämä koirarodut ovat Mikkonen-Kalpion mukaan fysiologisesti ja rakenteellisesti sopivia juoksemiseen. Pelkkä rotu ei kuitenkaan tee hyvää valjakkokoiraa.

- Esimerkiksi koirapyöräily vaatii koiralta hyviä hermoja, hyvää kuntoa, päämäärähakuisuutta ja taistelutahtoa päästä maaliin ja tavoitella sitä palkkaa, mikä sitä odottaa siellä maalissa, Mikkonen-Kalpio kertoo.

Palkka maalissa voi olla esimerkiksi herkku, lelu tai kuten Mikkonen-Kalpion koirien kohdalla taputus, kehu ja kiittäminen.

Kuten ihmisten urheilussakin, pelkät ominaisuudet eivät huipulle riitä, vaan sekä koiralta että kuskilta tarvitaan runsaasti harjoittelua. Pentuna harjoitukset alkavat siitä, että koira vetää valjaat päällä pieniä matkoja. Matkoja pidennetään pikkuhiljaa, ja aikuisella koiralla, kuten Mikkonen-Kalpion Ernolla on oma harjoitusohjelmansa.

- Kesäkaudella on peruskestävyysharjoituksia kuten melontaa, minä siis melon ja koira ui. Paljon on myös vapaata metsälenkkiä ja lenkkeilyä niin, että koira juoksee pyörän rinnalla. Voimatreeneissä koira vetää esimerkiksi auton rengasta. Sitten on vielä vetotreenejä porukalla tai yksinään, ne ovat sitten vauhtikestävyysharjoituksia.

Pelkkä koiran treenaaminen ei riitä, sillä esimerkiksi koirapyöräilyssä vaaditaan paljon myös kuskilta. Kisat järjestetään ulkoilureiteillä, josta löytyy niin tasaista kuin mäkisempiäkin osuuksia. Kisamatkat vaihtelevat yleensä neljän ja seitsemän kilometrin välissä.

- Kuskiltakin vaaditaan kovaa kuntoa ja kovaa treeniä. Pitää olla myös tilanteen- ja koiranlukutaitoa.

Valjakkourheilu on Suomessa kasvava laji. SM-kisojen osallistujamäärät ovat kasvaneet jo Mikkonen-Kalpion harrastusuran aikana merkittävästi. Puolassa marraskuun lopussa järjestettäviin MM-kisoihin lähtee Suomesta reilun 20 hengen joukkue. Lajin parissa ei ainakaan vielä rahaa juurikaan pyöri, joten esimerkiksi ensimmäisiin MM-kisoihinsa Mikkonen-Kalpio lähtee omalla kustannuksellaan.

- Minä kuvailen tätä sellaiseksi kerran elämässä -tapahtumaksi. Meidän tavoitteenamme on saada ehjä kokonaisuus suoritukseen ja kaikki muu on plussaa siihen päälle.

Vaikka varsinaisia sijoitustavoitteita kisoihin ei ole, panostavat Mikkonen-Kalpio ja Erno MM-koitokseen tosissaan. Lokakuun lopun ensilumi tosin häiritsi hieman valmistautumista.

- Kyllä siinä joutuu miettimään mitä tekee, kun täytyy ottaa sekin huomioon, ettei koira vaan loukkaannu näillä kriittisillä viikoilla.

Viimeiset silaukset MM-kuntoon tehdään vähälumisemmissa maisemissa Latviassa ja Liettuassa matkalla Puolaan. Kokonaisuudessaan kisareissu kestää reilun viikon.

- Viimeistelytreenien jälkeen koira tarvitsee lepopäivät ennen kisoja. Ennen startteja tarvitsemme myös tutustumispäivän kisapaikalla.

Tuomas Räihä

Jaa artikkeli

Suosittelemme