Hollolan Kehätien alue on ykkösvaihtoehto kierrätyspuistolle

Kierrätyspuistohankkeesta käytiin vilkasta keskustelua Salpakankaan koululla.

Lahden seudun kierrätyspuiston jatkosuunnitteluun on ehdolla neljä eri sijoituspaikkaa. Päijät-Hämeen liiton tekemä selvitys suosittelee jatkotarkasteluun Hollolan Kehätien aluetta ja Orimattilan Marjasuon, Loukkaanmäen ja Matomäen alueita. Selvityksessä tehdyn pisteytyksen mukaan Kehätien alue olisi vaihtoehdoista paras, Marjasuo toiseksi paras, Matomäki kolmas ja Loukkaanmäki neljäs. Selvityksessä oli mukana kaikkiaan kymmenen aluetta Hollolasta, Orimattilasta ja Lahden Nastolasta. Selvityksen tuloksia esiteltiin viime viikon keskiviikkona Salpakankaan koululla.

Selvityksessä Kehätien alueen puolesta puhuivat muun muassa Hollolan kunnan valmius edistää alueen kehittämistä kierrätyspuistoksi ja erinomainen saavutettavuus. Lisäksi selvityksessä todetaan, että valmistuva kehätie ja maankäytön suunnittelu tukevat alueen kehittämistä, alue on riittävän suuri, eikä alueen toteuttamisella ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen tai terveyteen.

Päijät-Hämeen liiton erityisasiantuntija Tapio Ojanen korosti viime viikkoisen yleisötilaisuuden aluksi, että julkiset toimijat osoittavat kierrätyspuiston käyttöön alueen, jolle sijoittuvat yritykset määrittävät toiminnan laadun ympäristölupaehtojen rajoissa. Ojasen arvion mukaan kierrätyspuisto voisi olla toiminnassa kymmenen vuoden sisällä.

Varsinaisen keskusteluosuuden aluksi yleisöstä kritisoitiin kierrätyspuisto-termin käyttöä. Sitä pidettiin monen mielestä kiertoilmaisuna kaatopaikalle.

Hollolalaisvaltuutettu Matti Siirola (kesk) ihmetteli, miksi selvityksen kriteereistä puuttuu kuntastrategian huomioiminen. Hänen mukaansa kierrätyspuiston toteutuminen selvityksen laajuisena estäisi kuntakeskuksen kasvamisen suunnitellusti.

Tapio Ojasen mukaan kunnilla on iso rooli kierrätyspuiston jatkoselvityksissä, ja niissä huomioidaan myös kuntastrategian linjaukset.

- Iso 300-400 hehtaarin aluevaraus on pelkästään positiivinen asia, sitä ei ole tarkoitus käyttää kokonaisuudessaan, vaan se antaa pelivaraa siihen, miten kierrätyspuisto ja sen toiminnot sijoittuvat alueen sisällä, Ojanen sanoi.

Hollolaisyleisö oli kiinnostunut tietämään myös, mikä taho on määrittänyt Hollolan kunnan kannan asiaan.

Kunnan elinvoimajohtaja totesi Hollolan halunneen olla mukana selvityksessä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen (kok) muistutti, että nyt puhutaan Päijät-Hämeen liiton, eikä Hollolan kunnanhallituksen suunnitelmista.

- Vaikutukset selvitetään, ja se, mikä on nyt tärkeää, on että te kerrotte, mitä mieltä me olemme, ja sen jälkeen me teemme päätöksiä. Kuntalaisten ja maanomistajien kuuleminen on nyt äärettömän tärkeää, Hämäläinen korosti.

Hollolalainen Matti Laurila oli huolissaan muun muassa kierrätyskeskuksen mahdollisesti aiheuttamista hajuhaitoista erityisesti kuntakeskuksessa.

- Etelä-Suomessa vallitsevat yleisesti etelä- ja lounaistuulet, ja esimerkiksi Perhoslaakson ja Hirvikallion alueet ovat todella lähellä suunnittelualuetta. Vallitsevat luonnonolot huomioon ottaen kierrätyskeskuksen sijainti pitäisi olla Lahden koillispuolella, hän sanoi.

Tapio Ojasen mukaan tuulien vaikutus ja hajuhaitat selvitetään ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Hän korosti myös kuntien roolia siinä, mihin kohteisiin YVA-prosessi lopulta käynnistetään.

- Siinä on hyvä olla useampi kuin yksi alue mukana, jotta voidaan tehdä vertailua.

Muissa puheenvuoroissa kritisoitiin muun muassa riittämätöntä tiedottamista kierrätyskeskushankkeen valmistelussa. Lisäksi kyseltiin, miksei yksinkertaisesti voida laajentaa Kujalan kierrätyspuistoa esimerkiksi Hartwallin panimon suuntaan.

Lahden kaupungin kaavoittaja Sanna Suokas kertoi, että Kujalan laajentamisen esteenä ovat olemassa oleva asutus ja pohjavesialueet.

Ville Hakala
ville.hakala@seutuneloset.fi

Jaa artikkeli

Suosittelemme