Seppo Huldén muotoilee maakuntaa

Seppo Huldén näkee muutosjohtajan tehtävän ainutlaatuisena mahdollisuutena vaikuttaa alueen tulevaisuuteen. Kärkölän kunnanjohtajan huone vaihtuu pian työhön Päijät-Hämeen liitossa.

Päijät-Hämeen liiton muutosjohtajan tehtäviin pian siirtyvä Kärkölän kunnanjohtaja Seppo Huldén näkee uudessa tehtävässä ainutlaatuisen mahdollisuuden vaikuttaa alueen tulevaisuuteen.

- Maakuntauudistus on suurin muutos sitten nykyisten kuntien perustamisen 150 vuotta sitten, Huldén toteaa.

Maakuntahallinnon suunnittelu on monitahoinen ja haasteellinen tehtävä. Yhteen sovitettavia hallinnon sektoreita on 15, muun muassa liikenne ja tienpito ja kaavoitus.

- Joka maakunnasta tulee erilainen. Saman kuntalain alla on 300 erilaista kuntaa. Saksalaisen sanonnan mukaan piru asuu pikkuasioissa, toteaa Huldén suunnittelun tarpeellisuudesta.

Vaikka valtio asettaa raamit ja suuret linjat, jää paljon suunniteltavaa. Huldén korostaa, ettei kyse ole vain kuntien aiemmin hoitamien tehtävien yhteensovittamisesta, vaan kokonaan uuden hallinnon luomisesta.

- Määriteltävä on erityisesti rajapinnat valtion, maakuntien ja kuntien välillä. Ratkaisevaa on päästäänkö oikeaan yhteistyöhön. Maakunnan tehtävistä eniten on keskusteluissa noussut esiin elinvoima, kasvu ja työllisyyden hoito. Eli kuka sitä kovaa ydintä hoitaa ja millä tavalla.

Keskeistä maakuntahallinnon toimivuuden kannalta on Huldénista se, miten saadaan koko maakunta yhteen hiileen puhaltavaksi kokonaisuudeksi.

Huldén toteaa, että Päijät-Hämeessä maakunta- ja sotelainsäädäntöä yritetään tulkita niin, että löytyisi järkevä, mahdollisimman tarkoituksenmukainen tapa hoitaa tehtävät.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on isoin maakunnan tehtävistä.

Maakuntahallinto tuo tullessaan tilaajan ja tuottajan erottamisen. Tuottaja saa aika pitkälle itse päättää, miten paljon yksityistää.

- Yhtiöittämispakkoa ei ole tulossa, mutta liikelaitos on perustettava, jotta pystytään määrittelemään mitä palvelun tuottaminen kustantaa.

Sosiaali- ja terveyspuolella hän pitää huolestuttavana sitä, että samalla kun maahan yritetään luoda yhtenäistä tietojärjestelmää, on isoilla toimijoilla kehitteillä ainakin kolme eri järjestelmää.

Päijät-Hämeen maakunnan vahvuus on Huldénista se, että isoja kaupunkeja on vain yksi. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä on useita kaupunkiseutuja, joilla on jokaisella omat intressinsä.

- Päijät-Häme on myös juuri oikean kokoinen, riittävän iso, mutta ei liian iso hallittavaksi. Kansainvälisen mittapuun mukaan olemme osa pääkaupunkiseutua ja samalla Järvi-Suomen portti, summaa Huldén maakunnan vahvuuksia.

Haaste taas ovat yhteistyön uudet kuviot. Huldénin ydintehtävä on luotsata virkamiehiä ja poliitikkoja samaa maalia kohti.

Pienissä kunnissa, kuten Kärkölässä, moni asia ei sote- ja maakuntauudistuksen myötä paljon muutu. Sote-palveluita Kärkölä ei ole voinut järjestää itse lähes kymmeneen vuoteen ja yhteisvoimin muiden kuntien kanssa järjestetään jo nyt esimerkiksi maatalous- ja ympäristöterveyshallinto.

- Isoissa kaupungeissa muutos on tuntuvampi.

Huldénin valintaa muutosjohtajaksi edisti se, että hän toimi vuonna 2010 Etelä-Suomen aluerakennerahaston ohjelmajohtajana 10 kuukautta ja oli kuntaliitoselvittäjä Päijät-Hämeessä vuosina 2013-2014.

Huldén aikoo irtisanoutua Kärkölän kunnanjohtajan tehtävästä, sillä kun muutosjohtajan pesti vuoden 2019 lopussa loppuu, hän jää eläkkeelle.

Työn aloittaminen on käytännön järjestelyistä kiinni. Rahoitus ensi tuokokuun loppuun asti on jo olemassa. Pestiä rahoitetaan useassa osassa vuoden 2019 loppuun asti.

Maakuntauudistus

18 uutta maakuntaa aloittavaa toimintansa vuoden 2020 alusta.

Maakunnille siirtyy tehtäviä Ely-keskuksista, Te-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä sekä kunnista.

Maakuntien vastuulle siirtyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maatalous ja maaseudun kehittäminen, alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotouttamisen edistäminen, alueiden käytön suunnittelu ja ohjaus, maakuntakaavoitus sekä rakennustoiminnan edistäminen, kala- ja vesitalous, vesihuollon suunnittelu, liikennejärjestelmäsuunnittelu ja alueellinen tienpito, maakunnallisen identiteetin sekä kulttuurin, osaamisen ja liikunnan edistäminen ja yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen.

Sari Mustjoki

Jaa artikkeli

Suosittelemme