Villähteen juhlametsikkö avattiin kuorolaulun kaikuessa

Suomen satavuotisjuhlavuoden viimeisiä juhlatilaisuuksia Lahdessa oli juhlametsikön avaaminen Villähteen Kurenniityssä. Torstaina yli satapäisen yleisön kerännyt tilaisuus alkoi juhlavasti yhdessä lauletulla Hämäläisten laululla.

Koivumäentien viereiselle pellolle on istutettu sata puuta. Juhlametsikkö on Lahden kaupungin huomionosoitus satavuotiaalle Suomelle. Puulajeja on kaikkiaan 12. Ne on ryhmitelty viidelle palstalle noin hehtaarin alueella.

Juhlametsikön "isä" on villähteeläinen metsätieteiden tohtori Heikki Vesikallio. Hän huolehti puiden istutuksista. Lahden kaupunki puolestaan vastasi 25 000 euron kustannuksista.

Suomalaisista puulajeista metsikköön on istutettu tervaleppää, visakoivua, pirkkalankoivua ja kolmea eri pihlajalajia.

- Jälkeläisemme tulevat todennäköisesti näkemään täällä vielä sadan vuoden päästäkin ainakin nämä pihlajalajikkeet, jotka nyt ovat noin 2-3 metrin korkuisia. Sadan vuoden päästä ne ovat varmaankin saavuttaneet kymmenen metrin korkeuden. Vesikallio arvioi.

Juhlametsikköön istutettiin paljon myös ulkomaisia puulajeja.

- Ne symboloivat sitä, että Suomen itsenäisyyden alkuvuosina tänne muuttaneet siirtolaiset olivat hyvin tärkeässä roolissa metsäsektorimme rakentamisessa. Ilman heidän ammattitaitoaan ja tarmokkuuttaan metsäsektorimme ei todennäköisesti olisi kehittynyt sille tasolle, millä se on tällä hetkellä. Meillähän on johtava rooli monella eri metsäteollisuuden alalla koko maailmassa, Vesikallio muistutti.

Ulkomaisista puista alkuperältään venäläisiä ovat lehtikuusi ja siperianpihlaja.

- Varsinkin lehtikuusen biologinen ikä voi olla monta sataa vuotta, ja uskon, että meidän jälkeläisemme näkevät täällä lehtikuusen sadankin vuoden päästä, niin että se on saavuttanut ainakin 40 metrin korkeuden. Parhaimmillaan se voi kasvaa vielä muutamia kymmeniä metrejä isommaksi, Vesikallio sanoi.

Pohjois-Amerikasta metsikössä on kolme puulajia: mustakuusi, douglaskuusi ja harmaajalokuusi.

- Kaikkein korkein puu tuolla on douglaskuusi, joka kasvaa yhdysvaltain länsirannikolla jopa yli sadan metrin korkeuteen ja voi elää jopa yli tuhat vuotta vanhaksi. Sadan vuoden päästä tuo douglaskuusi on todennäköisesti yli 40-metrinen.

Mäntylajeista metsikköön on istutettu makedonianmäntyä.

Kaupungin puolesta avajaistilaisuudessa puhui kansanedustaja Mika Kari (sd). Hän muistutti juhlametsiköiden istuttamisen olevan iso osa suomalaista perinnettä.

- Metsä on ollut Suomen kansalle, itsenäiselle Suomelle, autonomiselle Suomelle ja osana Ruotsin imperiumia olleelle Suomelle paikka hakea leipää, turvaa ja talonrakennusaineita sekä aineita hyvinvointiin, hän totesi.

- Metsät edustavat muuttuvassa maailmassa pysyvyyttä ja omalla tavallaan sitä juurevuutta, joka on suomalaisessa kansanluonteessa komea piirre. Pureudutaan tiukasti siihen moreeniin, jonka päällä seistään ja kestetään myrskyt ja heilahtelut ylväänä ja pystypäin, Kari maalaili.

Vesikallio ja Kari paljastivat yhdessä tuumin juhlametsikön kivipaateen kiinnitetyn muistolaatan, joka kertoo juhlametsikön taustan.

Tulevaisuudessa juhlametsikköön on tarkoitus rakentaa polkuja ja tuoda penkkejä, jotta siitä muodostuu mukava ulkoilualue lahtelaisille.

Avajaisjuhlallisuuksien järjestämisestä vastasivat Villähteen nuorisoseura, Wanha Willähti -kerho ja Willi - Villähteen tanssin ja liikunnan kerho.

Ville Hakala
ville.hakala@seutuneloset.fi

Jaa artikkeli

Suosittelemme