”Salpakangas on poikkeuksellinen”

Hollolassa kirkonkylän ja kuntakeskuksen kaksinapaisuus ja erillisinä taajamina kehittyminen on harvinainenkin rikkaus. Näin voisi päätellä keskustelun annista, joka kuultiin toissa viikolla Hollolan kunnankirjastolla järjestetyssä keskusteluillassa.

Kirjaston Youtube-kanavallekin taltioitu tilaisuus oli toinen osa Lahden historiallisen museon käynnistämää Muistamo-projektia, joka kokoaa yhteen taustatietoja ja muistoja asukkaille merkityksellisistä paikoista.

– Salpakangas on poikkeuksellinen, kun katsoo millaisia suomalaiset maaseututaajamat ovat. Yleensä ne ovat syntyneet kirkonkyliin ja alkaneet kasvaa kaupan vapautumisen myötä, toteaa tilaisuudessa puhunut arkkitehti ja tekniikan tohtori Eeva Aarrevaara.

Hollolassa kasvukeskukseksi valikoitui mäntymetsäinen kaistale Salpausselkää, ja vanha kirkonkylä jäi sivummalle omaan rauhaansa. Aarrevaara pitää tätä hyvänä asiana.

– Näemme monia esimerkkejä eri puolilla Suomea, miten kirkonkylä on alkanut laajentua. Jos kasvu on voimakasta, niin siinä tapahtuu helposti se, että vanhasta kirkonkylästä ei jää jäljelle juuri mitään.

Salpakankaalla on paljon sellaista, joka pitäisi tunnistaa ja jota kannattaisi säilyttää.

Arkkitehti Eeva Aarrevaara

Salpakankaan historia kuntakeskuksena onkin yhä suhteellisen lyhyt, vain nelisenkymmentä vuotta.

Keskusteluilloissa esitellyissä vanhoissa kartoissa huomionarvoista oli, että ensin muodostuivat asuinalueet Soramäkeen, Tiilikankaalle, Tiilijärvelle ja Hedelmätarhan-Kartanon alueelle, ja vasta viimeisenä niiden keskelle tiheämpi keskusta palveluineen.

– Sekin on yksi arvoa kohottava tekijä, että paikalla on tällainen syntyhistoria.

Aarrevaaran mukaan Salpakangas edustaakin modernia rakentamista ja rakennusperintöä. Siihen liittyy suojeltavia kulttuurillisia arvoja, joita on eri yhteyksissä liitetty rakennuksista esimerkiksi uimahalliin ja kunnanvirastoon.

– Vaikka se [Salpakangas] onkin nuorempi verrattuna moniin kirkonkyliin, niin silti siellä on paljon sellaista, joka pitäisi tunnistaa ja jota kannattaisi säilyttää.

Kaupankäynti on aina voimakkaasti vaikuttanut kehitykseen, ja on Aarrevaaran mielestä mielenkiintoinen tutkimuskohde yhdyskuntasuunnittelun näkökulmasta.

– Salpakankaalla kauppaa on käyty ensin pienemmissä liikekiinteistöissä, ja sitten aikaa myöten ne ovat suurentuneet merkittävästi, niin kuin on kehitys ollut joka puolella Suomessa.

Salpakangasta voi yhtäältä pitää autovaltaisena. Tiet ja pysäköintikentät lohkaisevat isoja tiloja. Toisaalta asioinnin painopiste on säilynyt kuntakeskuksessa.

– Yleensä market-rakentaminen ei mahdu sinne keskusta-alueelle, vaan siirtyy keskustojen ulkopuolelle, ja aiheuttaa omat ilmiönsä ihmisten liikkumisessa ja kaupankäynnin tottumuksissa.

Seuraava keskusteluilta ”Salpakangas eilen, tänään ja huomenna” torstaina 5.5. kello 17 Hollolan pääkirjastossa (Nuottikuja 2). Tilaisuutta voi seurata Youtube-kanavalla ”Hollolan kunnankirjasto”.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut