Pääkirjoitus 12.5.2021
Lahdessa on valmistumassa uusi palveluverkkosuunnitelma, jossa otetaan kantaa koulujen, päiväkotien ja nuorisotilojen sijaintiin. Suunnitelman luonnos julkaistiin viime viikolla, ja sitä on tarkoitus viilata touko-kesäkuussa saatavan palautteen perusteella. Suunnitelmassa linjataan myös Nastolan palveluverkon tulevaisuutta.
Lahdessakin kouluverkkoa on jo vuosien ajan uudistettu ja tiivistetty keskittämällä opetusta uusiin monitoimitaloihin, joten tuoreimmassa luonnoksessa ei ole järisyttäviä yllätyksiä. Moni suunnitelmassa väläytetyistä muutoksista on vilahtanut jo aiemmin julkisuudessa tavalla tai toisella.
Muutokset ovat aina osa isompaa kokonaisuutta. Palveluverkon suunnittelu on aina monimutkainen palapeli, jossa on monta liikkuvaa osaa. Olennaisin vaikuttava fakta on tässä: perusopetuksessa olevien lasten määrä vähenee tulevina vuosina niin Lahdessa kuin ympäristökunnissakin.
Yhtälö ei kuitenkaan ole noin yksinkertainen, koska eri alueiden välillä on huomattavia eroja.
Orimattilassa vaikeaan kouluverkkoasiaan otettiin aikalisä antamalla Luhtikylän koululle jatkoaikaa. Yhtenä perusteena valtuusto nosti esille kylien tasavertaisen kohtelun. Samoin Asikkala päätti joulukuussa, että Kalkkisten koulu saa jatkaa toistaiseksi. Tulevat valtuustot saavat kuitenkin mitä suurimmalla todennäköisyydellä kouluverkkoasiat jälleen asialistalleen.
Palveluverkon muutokset ja erityisesti lähikoulujen lakkautukset herättävät perinteisesti voimakasta vastarintaa asukkaiden keskuudessa, täysin ymmärrettävistä syistä.
Lähikoulun lakkautus vaikeuttaa yleensä arkea ja pidemmällä tähtäimellä myös heikentää asuinalueen vetovoimaa.
Kunnallispoliitikoille palveluverkkomuutokset ovatkin tyypillisesti niitä kaikkein ikävimmästä ja kiusallisemmasta päästä olevia päätöksiä. Niitä tehdessä joutuu kohtaamaan silmästä silmään kuntalaisten arjen eikä vain leijailemaan ylätason strategisissa pilvilinnoissa.