Lukijalta: Kyläkoulut ansaitsevat puolustajansa

Juuso Ojanperä

Kyläkoulut ovat muuttuneet 2020-luvulla suhteellisen harvinaisiksi. Osittain asiaa selittää syntyvyyden vajoaminen jo lähes 1800-luvun nälkävuosien tasolle, mutta tämä ei kerro koko totuutta. Monessa suomalaisessa kunnassa tehdään liian pessimistisesti koulupäätöksiä, jolloin täysin omilla toimilla mahdollistetaan negatiivisten ennusteiden toteutuminen.

Hollolassa on vielä tällä hetkellä 11 koulua. Vuonna 2022 loppuu Hälvälässä opetus ja vuonna 2025 Tiilikankaalla. Jäljelle jää Hämeenkoskelle, Salpakankaalle ja Kalliolaan 1.–6. luokat sekä 1.–4. luokat Nostavalle, Herralaan, Paimelaan ja Pyhäniemeen.

Lisäksi Salpakankaalla on Heinsuon koulu koko kunnan yläkouluna ja Kankaan koulu erityistä tukea tarvitseville lapsille. Säilyvistä kouluista Paimela oli myös lopetusuhan alla.

Yleisin perustelu kyläkoulujen alasajoon on se, että säästetään mieluummin seinistä kuin sisällöstä. Valitettavasti kyseisiltä päättäjiltä unohtuu täysin näiden seinien merkitys.

Ilman koulukiinteistöjä ei ole paikallisia kyläkoulua. Ilman kyläkouluja kyliin ei muuta ihmisiä ja nykyisetkin lapsiperheet harkitsevat poismuuttamista. Koulun lakkautuspäätöksestä syntyy koko kyläyhteisön näivettävä kierre.

Hollolan verrokkikunnissa Orimattilassa ja Asikkalassa kouluasiat on järjestetty hieman eri tavalla. Asikkalassa on pienimmässä kyläkoulussa noin 30 oppilasta ja Orimattilassa noin 40, kun Hollolassa pienimmissäkin kouluissa on vajaat 70 oppilasta. Kyseessä on siis arvovalinta, minkälaisia kouluja kunnassa halutaan pitää.

Ilman kyläkouluja kyliin ei muuta ihmisiä.

Lisäksi sekä Asikkalassa että Orimattilassa on vajaan 200 opiskelijan lukiot, joka Hollolasta lakkautettiin. Hollola on itse asiassa Suomen suurin kunta, jossa ei ole omaa lukiota. Tämä kertokoon jotain Hollolan aiempien koulupäätösten järkevyydestä.

Mikään kunta ei elä omassa kuplassaan, vaan samalle alueelle muuttoa suunnittelevilla perheillä on monia asuinpaikkavaihtoehtoja. Tällöin kunnan tulee olla kilpailukykyinen verrokkeihinsa nähden.

Jos Hollolasta ei löydy tulevaisuudessa vetovoimaisia kyläkoulualueita, ja verrokkikunnissa on puolestaan sopivia kyläkouluyhteisöjä, niin muuttokuormat suuntaavat niihin. Työpaikoille voidaan kulkea vähän kauempaakin, mutta nuorelle lapselle koulu tulisi olla mahdollisimman lähellä.

Monessa tapauksessa kyläkoulut ovat ainoa keino turvata inhimilliset koulumatkat lapsille. Paljon puhutaan myös halusta pienempiin luokkakokoihin, jotka ovat kyläkouluissa lähtökohta.

Kyläkoulut tarkoittavat taatusti yksilöllistä opetusta, jolloin myös kiusaamistapauksiin pystytään puuttumaan suuria yksiköitä paremmin. Lapselle kyläkoulu on paras mahdollinen alku opintielle.

Kyläkoulut tarkoittavat taatusti yksilöllistä opetusta.

Toivon, että tuleva valtuusto kuuntelee aiempaa paremmin kylien ja eri alueiden tarpeita. Esimerkiksi Hälvälän lakkautus oli erittäin törkeä päätös alueelle muuttaneille lapsiperheille.

Lähikoulu on lapsiperheen tärkein lähipalvelu, jonka viemällä näivetetään nopeasti koko ympäröivä alue. Kyläkoulut ansaitsevat jatkossakin puolustajansa, koska Hollola elää ja kasvaa hyvinvoivasta maaseudusta.

hämeenkoskelainen kuntavaaliehdokas (kok.)

Kommentoi