Lukijalta: | Kierrätyspuisto: teoria ja todellisuus

Hollolan valtuusto hyväksyi 10.5.2021 kunnan uuden strategisen yleiskaavan 2020. Kaavasta käydyn keskustelun aikana eräs valtuutetuista totesi Kehätien/Aikkalan kierrätyspuistosta, että koska ”on rajattu kaikki orgaaninen aine pois, niin ei tule mitään mätänevää, eikä sitä kautta haisevaa”. Kaikki orgaaninen, mätänevä ja haiseva aines ei suinkaan ole rajattu pois.

Maakuntakaavaselostuksen mukaan Kehätien/Aikkalan jätteenkäsittelyalueella käsitellään ja varastoidaan varsin mittavat määrät metsäteollisuuden jätteitä ja sivutuotteita kuten metsätähteitä ja vastaavia energiajakeita sekä rakennus- ja purkujätettä, joka sekin sisältää puuperäistä eli orgaanista ainesta. Siellä käsitellään myös nestemäisiä jätteitä kuten ruoppausmassoja ja erilaisia lietteitä. Lisäksi sinne varastoidaan 50 000 tonnia varmuuspolttoainetta (pellettejä tai kivihiiltä).

Tampereella Ruskon jätteenkäsittelylaitoksesta ympäristöön levinneen ja asukkaita vuosia haitanneen erittäin pahan hajun syy on Pirkanmaan ely-keskuksen ympäristönsuojelukeskuksen ylitarkastajan mukaan rakennusjäte: ”rakennuspurkujätekasoissa tapahtuu sekä mätänemistä että kompostoitumista. Jälkimmäisessä syntyy ammoniakin hajua, ja edellisessä rikkivedyn hajua”. Rikkivety haisee mädälle kananmunalle. Hajut ovat levinneet aina neljän kilometrin päähän laitoksesta.

Löyhkä onkin ollut asukkaiden kannalta erittäin häiritsevää ja aiheuttanut kohtuutonta haittaa. Valituksia hajuista on tehty sekä kaupungin ympäristönsuojeluun että laitoksen valvonnasta vastaavalle Pirkanmaan ely-keskukselle, keskuksen antaman tiedon mukaan kymmenistä satoihin vuosittain.

Rakennus- ja purkujätekasan tai hakekasan mätänemisprosessissa syntyy myös lämpöä, jolloin kasa voi syttyä itsestään palamaan. Mahdollisia syttymissyitä on toki myös muita.

Tällaiset jätekasat palavat pitkään ja savuavat runsaasti, niiden sammuttaminen on vaikeaa ja vaatii runsaasti niin palokalustoa kuin vettäkin; savun, noen ja sammutusvesien mukana ympäristöön leviää haitta-aineita. Kesällä 2020 tällaisia suuria paloja, joista jouduttiin antamaan yleinen vaaratiedote, roihusi maassamme lyhyen ajan sisällä useita.

Muitakin hajulähteitä Kehätien/Aikkalan puistoon on tulossa, kuten pilaantuneita maa-aineksia ja niiden käsittelyä. Kierrätyspuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA-selostus) todetaan, että pilaantuneita maa-aineksia voidaan käsitellä kompostoimalla niitä aumoissa: ”Kompostoinnilla vähennetään orgaanisten, biologisesti hajoavien haitallisten aineiden kuten esimerkiksi öljy-, PAH-yhdisteiden sekä torjunta-aineiden pitoisuuksia.”

Pöly- ja hajuhaittoja pyritään YVA-selostuksen mukaan ehkäisemään peittämällä aumat muovilla, mutta kompostoinnin aikana aumoja avataan, sillä ” aumoja sekoitetaan ja käännetään säännöllisesti”.

Keväällä 2018 Hollolan kunta tiedotti kuntalaisia kierrätyspuiston tiimoilta; valtuuston pöytäkirjassa lukee: ”Mikäli kierrätyspuisto tulisi toimintaan ja ennalta arvaamattomia haittoja ilmenisi, niihin on mahdollisuus puuttua toiminnan vaatiman ympäristöluvan kautta.” Ja edelleen: ”Mikäli ennalta arvaamattomia haittoja syntyy, ympäristölupamääräyksiä ja toimintaa voidaan tarkastella uudelleen tai tarvittaessa koko toiminnan lupa peruuttaa.”

Todellisuus vain on toisenlainen. Mediassa on viime aikoina käsitelty jätteenkäsittelyyn liittyviä erilaisia onnettomuuksia, riskejä, haittoja ja väärinkäytöksiä.

Näiden asioiden kanssa tekemisissä olevat viranomaiset ovat todenneet muun muassa, että jo saatuun lupaan on vaikea asettaa edes lisäehtoja, ja vaikka lain mukaan mahdollisuus ympäristöluvan purkamiseen olisikin olemassa, niin prosessin hallintomenettelyt vievät aikaa. Ensin annetaan muistutuksia, sitten kehotuksia, jonka jälkeen voidaan siirtyä järeämpiin keinoihin eli uhkasakkojen asettamiseen. Vuosia kuluu, jätefirma jatkaa toimintaansa, asukkaat ja luonto kärsivät.

Hollola