Lukijalta: Sote-alan haasteita vai mahdollisuuksia?

Kirjoittajan mielestä muistisairaiden ikäihmisten hoito vaatii tietynlaista pysyvyyttä. Pirjo Nenola

Sosiaali- ja terveydenhuollon suurimmat ongelmat johtuvat riittämättömästä henkilöstömäärästä. Tätä tekevää resurssia ei lisää hallinnon resurssin lisääminen, jota nyt eduskunnassa esillä oleva Sote-uudistus kaavailee.

Hoitotyön kentälle tarvitaan lisää hoitotyön ammattilaisia. Sosiaali- ja terveysalalla ihminen hoitaa ihmistä. On ihminen ihmiselle.

Henkilöstömitoituksia voidaan parantaa myös nykyisillä kustannuksilla. Se onnistuu esimerkiksi siten, että työnantajat niin kuntayhtymissä kuin yksityisellä sektorilla siirtävät lyhytaikaisten sijaisten käyttämiseen tarkoitetut määrärahat suoraan vakituisen henkilöstön palkkausmäärärahoihin. Tämä vähentää sijaisten palkkaukseen liittyviä kustannuksia.

Näillä toimilla saadaan aikaan myös henkilöstön parempi sitoutuminen työhön ja se lisää hoitotyön laatua, kun myös henkilöstön vaihtuvuus pienenee. Työnantaja pystyisi näin myös varmistamaan sen, että koulutettua henkilöstöä on aina työvuorossa työssä. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat myös tärkeitä alalla pysymisen kannalta.

Esimerkiksi muistisairaiden ikäihmisten hoito vaatii tietynlaista pysyvyyttä henkilöstön suhteen. Jos hoitaja on lyhytaikainen sijainen, ei hän tunne yksilön toimintatapoja ja syntyy herkästi ns. yhteen törmäyksiä, jotka heikentävät hoidon ja elämän laatua.

Itseäni huolestuttaa myös se, että miten saamme tulevaisuudessa osaavaa henkilöstöä hoitoalalle? Miten saamme nuoria hakeutumaan sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksiin?

Mediassa kirjoitetaan negatiiviseen sävyyn alasta ja sen raskaasta työtaakasta, huonosta palkkauksesta sekä monista muista asioista. Todellisuudessa työ on ihmisläheistä ja vaatii ammattitaitoa, mikä tärkeintä, hoitotyön ammattilainen on erittäin tärkeässä roolissa koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta.

Sosiaali- ja terveysalalle hakeutuu vielä kuitenkin onneksi joitakin opiskelijoita, mutta heistä vain murto-osa hakeutuu ikäihmisten hoitoon.

Tulevaisuudessa ikäihmisten määrä lisääntyy merkittävästi ja alalle tarvitaan osaavia hoitotyön tekijöitä. Tarvitaan myös uusia innovaatioita ja digitalisaation hyödyntämistä nykyistä paremmin.

Ikäihmisten lisääntyvästä hoidon tarpeesta aiheutuvia kustannuksia voidaan hillitä myös lisäämällä niin sanottua kevyempää palveluasumista kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon rinnalle. Yksinäisyys on jo nyt monen kotona asuvan ikäihmisen riesana.

Kevyempi palveluasuminen on kustannuksiltaan edullisempaa kuin ympärivuorokautinen hoito ja hoiva, mutta tuo ikäihmisen elämään sosiaalisuutta, virikkeitä, tukea ja turvaa.

Kotihoidon hoitajaresurssia tulee lisätä ja siellä panostaa ennaltaehkäisyyn, esimerkiksi kuntoutuksen ja toimintakyvyn ylläpitämisen näkökulmasta. Ennaltaehkäisy, on yksi keskeinen tekijä vähentämään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.

Vaihtoehtoja on. Alan pitää kehittyä, vetovoimaisuutta on lisättävä positiivisella näkyvyydellä. Jokaisella on varmasti yksi positiivinen tarina kerrottavanaan.

Haastan lukijan kertomaan omat positiiviset kokemukset, esimerkiksi lääkärikäynnistä vähintään yhdelle kaverilleen, näin saamme hyvän kiertämään. Erilaisten vaihtoehtojen miettiminen kunnissa pitää aloittaa jo nyt, eikä vasta sitten, kun hoitajia ei ole enää mistään saatavilla, mutta asiakkaita on sitäkin enemmän!

Heidi Korhonen

Sairaanhoitaja YAMK, ikäihmisten hoivakodin johtaja, kuntavaaliehdokas (kok.)

Hollola

Kommentoi