Lukijalta: EU ja elvytyspaketti

On totta, että korona jyllää ja tarvitaan kovia toimenpiteitä taudin pysäyttämiseksi ja talouden elvyttämiseksi. Vaikka EU on tuonut paljon hyvää, niin tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus eivät toteudu.

Kaikki eivät ole vielä äänestäneet. Rahoituksella tuetaan Saksan ja Ranskan pankkeja, jotka ovat rahoittaneet eteläisen Euroopan alijäämää. Suomi maksoi jo Kreikalle ja muille euron tappioita. Suomi maksaa nyt 6 ja saa takaisin 2 miljardia. Sama summa kuin aikoinaan sotakorvauksia.

Sama rahan jako ehkä toistuu koska tahansa. Mennään kohti liittovaltiota. Tästä ei puhuttu liitosneuvotteluissa. Kunnista 70 prosenttia vastusti liittymistä. Isot kaupungit ajoivat siihen.

Iso-Britannia erosi, vaikka sillä oli paremmat ehdot ja pienemmät jäsenmaksut kuin meillä. Suomi on ollut nettomaksaja lähes koko jäsenyysajan.

Euroopassa on rakennettu teitä, siltoja ja infrastruktuuria myös paikkoihin, missä niitä ei tarvita, EU-rahoituksella.

Miksi Suomi ei neuvotellut Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan kanssa maallemme samanlaista, edullisempaa vaihtoehtoa ja jäsenmaksujen alennusta?

EU-raha vääristää kilpailun, eivätkä suomalaiset voi siinä nyt pärjätä. Suomessa kansalaisten ja kuntien eriarvoisuus kasvaa. Vaikka elvytyspaketti ei ole kuntavaaleissa esillä, niin kunnissa se tuntuu. Kun valtio leikkaa, niin selvitäänkö täällä valmisteilla olevien investointien velasta ja palveluista?

Kaikilla kunnilla ei ole varaa edes välttämättömään. Niissäkin kunnissa pitää elää, joissa asukas­luku ja verotulot tippuvat. Ne ovat kuntia, jotka eivät kuulu vauraisiin kasvukeskuksiin. Nämä kunnat ja maaseutu ovat jo uhranneet varansa ja kasvattaneet nuoremman polven, joka nyt tekee työtä myös kasvukeskuksissa.

Pystytäänkö estämään Euroopan ja Venäjän saasteiden tulo rajan yli? Suomen EU-tuet myös maataloudessa ohjataan paljon ilmastoasioihin. Lähipalvelut, lähikoulut, hoitajia lisää, verotuloja ja työtä me tarvitsemme. Hoitajakoulutuksen lisäyksestä tehtiin aloite yli kaksi vuotta sitten. Riittääkö raha näihin? Tarvitaan yrittäjyyttä ja kyläkoulut, myös Kuivanto ja Vuorenmäki.

Maksetaan EU-maksuja ja päästökorvauksia enemmän. Turpeen tilalle tuodaan Venäjältä haketta. Tuhannet työpaikat loppuvat.

Suomen energiaomavaraisuus nyt 30 prosenttia, se laskee tästäkin. Muualta ydinvoimalla ja kivihiilellä tuotettu sähkö on rajan ylityksen jälkeen puhdasta.

Kaivoslaki on edelleen pielessä. On myyty yrityksiä, sähköverkko ja apulantatehtaat ulkolaisille. Ostajat nostivat heti hintoja Suomessa.

Uusi sote keskittää suunnitelmissa päätöksenteon tällä alueella Lahteen. Säilyvätkö lähipalvelut?

Siitäkin huolimatta: pidetään lapsista, perheistä ja vanhuksista huolta, koko Orimattilassa.

”Itsenäinen Suomi – Yhteinen asiamme” oli itsenäisyyden juhlavuoden tunnus 1977.

Pertti Laaksonen (kd.)

Orimattila

Kommentoi