Lukijalta: Elinvoimaa etsimässä

Orimattilan lähtökohdat elinvoiman lisäämiselle ja kunnan vetovoiman kasvattamiselle eivät ole mahdottomia, mutta meidän on muutettava ajattelutapaamme Orimattilasta. Muutos lähtee ihmisistä, niin aina sanotaan. Muutoksen edistäminen vaatii kuitenkin muutosta päätöksenteossa.

Muutosta siinä, miten kunnalliset päätökset näyttäytyvät ihmisille. Edistävätkö päätökset tasapuolisesti ihmisten hyvinvointia? Nähdäänkö yhteisten verorahojen käyttö reiluna kuntalaisia kohtaan?

Elinvoima sanana on suhteellisen tuore politiikassa ja sittemmin sen merkitys on lähtenyt elämään kertojan tarkoitusperien mukaan. Usein se liitetään yhdyskuntarakenteen kehitykseen tai aluepolitiikkaan.

Elinvoima ei kuitenkaan ole sokeaa alueiden tai yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Elinvoimaa on jokainen kunnan asukas, yritys sekä palvelu; elinvoimaa on luonto, ympäristö ja kulttuuri; elinvoimaa on toimivat liikenneyhteydet, työpaikat ja kunnallishallinto.

Jos yritämme irrottaa elinvoiman kokonaisuudesta yksittäisiin yhdyskuntarakenteellisiin hankkeisiin, ammumme itseämme jalkaan. Vaikka saisimme pääkaupunkiseudulta tuhansia uusia asukkaita, niin Orimattilan elinvoima ei kasva, jos samalla unohdamme nykyiset asukkaat.

Jokainen Orimattilan reilusta 15 000 asukkaasta toimii kunnan käyntikorttina ja vie juuri sellaista kuvaa Orimattilasta jollaisen heille tarjoamme. Paras sekä edullisin tapa markkinoida Orimattilaa on pitää sen asukkaista huolta.

Orimattilan pinta-ala on vajaan yhdeksän miljoonan asukkaan New Yorkin pinta-alaa karvan verran suurempi. Toisin kuin New Yorkissa, Orimattilan pinta-alasta suurin osa vihertää kesäisin, havumetsät luonnollisesti talvisinkin.

Terävimmät lukijat ovat varmaan jo päätelleet asukas­luvun ja pinta-alan perustella, että Orimattila on ilmeisen maaseutuvoittoinen kaupunki ja juuri maaseutu on se Orimattilan kadottama kaupunki-identiteetti, jonka me tarvitsemme takaisin.

Pinta-ala voi olla rasite etäisyyksien suhteen, mutta emme voi jatkaa linjalla, jossa jokainen kylä, koulu, lähi­palvelu, työtön, lapsi tai vanhus on kuluerä. Leikkaus­ten tie on katsottu; on aika kääntää uusi sivu, joka jatkaa siitä maaseutukaupungista, johon reilut kymmenen vuotta sitten jäimme.

Pidetään huolta palveluiden saatavuudesta, mahdollistetaan ja edistetään yrittäjien toimintaa, nähdään kylät vahvuutena, arvostetaan toisiamme, luontoa ja kehitetään yhdessä asioita ihmisten tarpeiden lähtökohdista, kuitenkaan sitä Orimattilalaista itseironiaa unohtamatta. Välillä on kuitenkin hyvä sanoa ääneen, että Orimattila on ihan hyvä paikka asua!

Saku Salminen

kuntavaaliehdokas (vihr.)

Orimattila

Kommentoi