Lukijalta: Kyllä kiertotaloudelle

Kirjoittaja suhtautuu myötämielisesti kiertotalouteen. Katja Juurikko

Selvitystä Lahden alueen kierrätysalueesta on tehty jo kauan ennen, kun Hollolassa nykyisen valtuuston yksimielinen päätös kierrätyspuiston sijoittamisen selvittämisen aloittamisesta juuri nyt keskusteluissa olevalle alueelle vuonna 2019 tehtiin.

Senkin jälkeen, jos kierrätyspuisto lisäselvitysten jälkeen Hollolaan tulee, jokainen näistä alueen kiertotaloustonteille sijoittuvista yrityksistä tulee vielä käymään oman lupa- ja analyysiselviksen läpi, ennen kuin pääsee sijoittumaan alueelle. Kunta päättää mitä yrityksiä alueelle tulee ja antaa toiminnalle raamit.

Rahoituksesta ei vastaa yksin kunta vaan pääosin toimija, joka sijoittuu alueelle. EU:lta löytynee myös rahaa kiertotaloushankkeisiin, koska jäsenmaat ovat sitoutuneet erilaisiin kiertotaloutta edistäviin toimiin.

Mahdollinen kierrätyspuisto on kaavailtu vain yrityksistä syntyville kiertäville raaka-aineille, ei kotitalousjätteille – eloperäistä jätettä ei ole saanut penkata vuoden 2016 jälkeen. Tässä kohtaa vanhat mielikuvat kaatopaikoista kannattaa unohtaa. Vanhaa haisevaa Kolavan avokaatopaikan pohjaa ei saa verrata nykyaikaiseen kierrätyslaitokseen.

Kiertotalous on jatkuvasti kasvava toimiala, ja esimerkiksi seudun kehitysyhtiö Ladecilta yleisimmin kysytty toimiala. Kiertotaloustonteista on huutava pula, sillä maakunnassa ei ole tällä hetkellä yhtään myytävää kiertotaloustonttia. Alue voisi houkutella LABista valmistuvia, koulutettuja aikuisia jäämään alueella valmistumisensa jälkeen. Näin saisimme verotuloja.

Digitalisaatio tuo toimialalle täysin uusia liiketoimintamalleja ja kokonaisuus on paljon enemmän, kuin keskustelu jätteiden tai raaka-aineiden lajittelusta. Minusta olisi hienoa nostaa Hollolasta nousseita innovaatioita valtakunnantasolla ja maailmanlaajuisesti suuren maailman tietoisuuteen. Vaikka kierrätyspuistoa ei tulisi, yrittäjämyönteisyyden pitäisi näkyä niin meille omille kuin mahdollisesti tänne sijoittuville yrityksille.

Valtuuston sekä kunnan hallinnon käsissä on, millainen mielikuva Hollolasta annetaan ulospäin. Kunnan päättäjien pitäisi sitoutua brändityöhön, buustata ja markkinoida Hollolaa ulospäin. Kierrätyspuisto on meille mahdollisuus kasvattaa kunnan elinvoimaa, varsinkin kun näköpiirissä ei hirvittävästi vaihtoehtoja ole tarjolla.

Jos meille ei ole tulossa tänne kiertotaloutta, on mietittävä kiireesti vaihtoehtoja. Paassillan ja Hopeakallion tontit eivät ole aiheuttaneet suurta ostohalukkuutta, eikä isoista yrityksistä kannata haaveilla liikaa sillä mikroyritysten ja yksinyrittäjien määrä kasvaa koko ajan. Suuryrityksiä kaikista Suomen n. 300 000 yrityksestä on 0,2 prosenttia, sen sijaan yksinyrittäjiä 68 prosenttia.

Meidän on kuntana pakko tehdä jotain alueemme elinvoiman eteen tai me olemme pian entinen itsenäinen Hollola. Ei kai tahtotila voi olla iso nukkumalähiö Lahdelle? Siksi näitä asioita tulee selvittää, rajata ja tehdä ratkaisuja vasta kun on riittävät perusteet päätöksen muodostamiselle.

YVA-analyysi tai maakunta ei päätä tuleeko kierrätyspuisto Hollolaan, vaan sen päättää Hollolan tulevat kunnanvaltuustot. Siksi kannattaa äänestää niin kuin itsestä tuntuu hyvältä.

Päivi Pasanen

yrittäjä, kuntavaaliehdokas (kok.)

Hollola

Kommentoi