Lukijalta: Veikkauksen monopoli on säilytettävä

Kirjoittajan mukaan riskipelaaminen lisääntyi Ruotsissa merkittävästi rahapelimarkkinoiden vapautumisen myötä. Tommi Berg

Martti Vastamäki

Useiden lehtien Tukholman kirjeenvaihtaja Ossi Kurki-Suonio puuttui kirjoituksessaan Uudessa Suomessa 2.6.2021 Ruotsin ja Suomen eroihin rahapelipolitiikassa pitäen Ruotsin mallia ainakin valtiontaloudellisesti Suomea parempana.

Ruotsissa päätettiin kesällä 2018 kaataa julkinen rahapelimonopoli ja vuoden 2019 alussa länsinaapurissa siirryttiin lisenssijärjestelmään, jossa Ruotsin rahapeliviranomainen avasi uusia pelilupia haettavaksi.

Luvan saaneet toimijat joutuvat maksamaan lisenssistään, minkä lisäksi yhtiöiden pelikatteesta siirtyy 18 prosenttia rahapeliverona valtiolle. Vastineeksi lisenssistä pelifirmat saavat tarjota ja markkinoida tuotteitaan Ruotsissa.

Kurki-Suonio kertoo, että rahapelimarkkinoiden vapautumisen jälkeen Ruotsissa ongelmapelaaminen on vähentynyt. Tämä ei tosiasiassa pidä paikkaansa ja on vain pieni osatotuus.

Peliriippuvaisten määrä Ruotsissa on vähentynyt jonkin verran (45 000), mutta riskirajalla pelaavia on Ruotsissa moninkertainen määrä (300 000), ja heidän määränsä on lisääntynyt noin 50 prosenttia (Folkhälsomyndigheten).

Suomessa vastaavat luvut ovat 52 000 ja 112 000. Tiedämme siis, että riskipelaaminen lisääntyi merkittävästi naapurimaassamme rahapelimarkkinoiden vapautumisen myötä.

Haluammeko Suomeen saman tilanteen eli ylitsevuotavan rahapelimarkkinoinnin mm. kaikilla tv-kanavilla? Mikä olisi sen vaikutus varsinkin suomalaiseen nuorisoon?

Tilannetta kuvaa hyvin myös rahapelien markkinointi. Ruotsissa käytetään rahapelien markkinointiin 20–30 kertaa enemmän euroja kuin Suomessa (20 miljoonaa versus 500–600 miljoonaa euroa). Haluammeko Suomeen saman tilanteen eli ylitsevuotavan rahapelimarkkinoinnin mm. kaikilla tv-kanavilla? Mikä olisi sen vaikutus varsinkin suomalaiseen nuorisoon?

On myös ihasteltu sitä, miten Ruotsissa jalkapalloseurat ovat saaneet enemmän sponsorirahaa nettikasinoyrittäjiltä. Tämä on varmaankin totta. Mutta Ruotsissa on sama tilanne kuin meilläkin.

Erilaisten valtiolta saatujen liikunta- ym. tukien määrään verrattuna sponsorirahat ovat vain pieni osa potista. Suomessa koko valtion tuki liikunnalle on 150 miljoonaa euroa, sponsorirahat vain muutama miljoona.

Päinvastoin kuin Kurki-Suonio väittää, Ruotsin valtion tulot eivät rahapelien vapauttamisen jälkeen kasvaneet, vaan ovat pysyneet jo pitkään samana eli noin 600 miljoonaa euroa vuosittain. Kasvaneet verotulot ovat vain yksi osa siitä tulovirrasta.

Kurki-Suonio kuvaa Veikkauksen ja edunsaajajärjestöjen välistä tilannetta: ”Asetelemaa ei voi kuvata kuin yhdellä sanalla: sairas.” Lääkärinä osaan erottaa sairaan ja terveen. Tässä tapauksessa myös kokemusasiantuntijana sikäli, että olen ollut yli 60 vuotta enemmän tai vähemmän peliriippuvainen, joskin tilanne on ollut hallinnassa jo vuosikymmeniä.

Tärkeää on, että Veikkauksen ja edunsaajajärjestöjen asemaa selkeytetään. Tämä työ on käynnissä ns. Liikasen komitean selvityksen pohjalta. Uskon, että asia pystytään ratkaisemaan sekä edunsaajajärjestöjä että Veikkausta tyydyttävällä järkevällä tavalla.

En näe Veikkauksen monopolin poistamisessa niin paljon hyviä puolia, että siihen kannattaisi lähteä. Onneksi tuore ministeri Antti Kurvinenkin on ymmärtänyt asian. On selvää, että peliongelmaisten määrä kasvaisi meilläkin, jos markkinat vapautettaisiin kansainvälisille suuryrityksille.

Martti Vastamäki

professori, Raittiuden Ystävät ry: puheenjohtaja

Kommentoi