Lukijalta: Houkuttaako jättikoulu?

Hollolan palveluverkkoa on tarkoitus karsia kahdella koululla, kun Hälvälä sekä Tiilikangas lopetetaan ja näin ollen kuntakeskukseen jäisi yksi koulu. Kyseessä olisi jättikoulu, jossa oppilaita olisi eskareista ysiluokkalaisiin asti. Laskujeni mukaan Salpakankaan koulussa olisi 1200 oppilasta nuorimmaiseni aloittaessa koulun.

Lukuun sisältyy vain kunnassa tällä hetkellä asuvat lapset. Olen laskenut, että nuorimmaiseni kävisi koulunsa (luokat 1–9) lähes 1000 oppilaan koulussa, koska väki vähenee hiljalleen. On sanottu, että oppilasmäärä vähenee koko Hollolassa keskimäärin 500 oppilaalla viiden vuoden aikana, ja jos Salpakankaalta vähenisi esim. 200 oppilaalla viidessä vuodessa, kymmenen vuoden jälkeen siellä olisi edelleen 800 oppilasta.

Hälvälässä ja Tiilikankaalla on tällä hetkellä yhteensä 236 0–4-luokkalaista. Lukujen valossa on ristiriitaista, että Paimelassa 56 oppilaan koulu säilytetään, koska oppilasmäärät ovat nousussa. En tarkoita, että Paimelaa tulisi lakkauttaa. Olen lähikoulujen puolella. Ihmettelen vain eikö jo olemassa olevilla lapsilla ole merkitystä.

Oppilasmäärät laskevat, mutta menee vielä monta vuotta siihen, että 236 lasta on vähän. Peräänkuulutan tasa-arvoa lähikoulun, lyhyen koulumatkan ja yhteisöllisyyden suhteen.

En näe jättikoulua hyvänä vaihtoehtona pienelle lapselle. Mielestäni on väärin väestönvähenemisen varjolla oikeuttaa jättikoulu. Miksi lapset eivät saa olla enää lapsia? Miksi koulutaipaleensa aloittaville ei suoda lähikoulua? Onko panostus pieniin koululaisiin liikaa?

Kunnan visio on olla palveluissa ja asuinpaikkana paras. Itse en enää Hollolaan muuttaisi, jos olisin tiennyt, että Hollolan arvoihin kuuluu jättikoulut. Päättäjien on hyvä huomioida, että lähikoulujen sulkemisella on iso vaikutus kunnan vetovoimaan. Lapsiperheiden kadotessa katoavat myös veronmaksajat.

Edelleen lapsiperheet valitsevat asuntonsa koulujen sijainnin ja koon mukaan. En ole koskaan kuullut kenenkään muuttavan johonkin kuntaan siksi, että siellä on se jättikoulu, etenkään harkitessaan muuttoa maalle.

Jättikoulu jää ainoaksi vaihtoehdoksi Kankaantaan kyläläisille; Vesala, Aikkala, Utula, Nokkola, Jarvala, Untila, Hälvälä, Rouvin alue ja Työtjärven ympäristö. Jos muuttoliikenne kuntaan sakkaa, niin sulaako koulujen lakkautuksista johtuvat säästöt veronmaksajien katoon.

Lähikouluissa on kyse myös arvoista. Minkä kuvan jättikouluja ihannoiva kunta antaa. Kuinka moni kunnallispoliitikko olisi valmis laittamaan oman lapsensa jättikouluun?

Ymmärrän kyllä, että huoltosuhde on korkea ja kasvaa tulevina vuosina eikä rahaa ole.

Kyse on kuitenkin valinnoista ja arvoista: mihin kunnan rahoja halutaan käyttää. Kaikilla kunnilla on sama tilanne.

Tulevina vuosina tulee korostumaan kuntien välinen kilpailu veronmaksajien houkuttelemisesta kuntaan. Päätös koulujen lakkauttamisesta koskettaa jo nykyisten kolmevuotiaiden ja sitä nuorempien lasten vanhempia.

Hollolan kuntakeskus, Tiilikangas ja Kankaantaan kylät eivät ole kovin vahvoilla nuoren lapsiperheen valitessa asuinpaikkaansa, jos inhimillisen kokoinen koulu on ykkösprioriteetti, koska Salpakankaan koulu tulee olemaan jättikoulu vielä vuosikymmeniä.

Kunnallisvaalit lähenee, ei liene vaikea arvata mikä painaa vaakakupissa äänestyskopissa.

Laura Valtanen

Hollola

Kommentoi