Lukijalta: Terveyden- ja sairaanhoidon asiakas on osallinen, ei kohde

Sote-uudistuksen pyörteissä on asiakkaiden sote-palveluiden yhdenvertaisuus tahtonut unohtua. Päijät-Hämeen kunnat ovat suurelta osin antaneet palveluiden järjestämisen PHHYKY:lle. Kysymys kuuluu: ovatko palvelut tasapuolisesti kaikkien saatavilla iästä ja asuinpaikasta riippumatta?

Pienten kehyskuntien vuodeosastojen lakkauttamisen ja terveyden- ja sairaanhoidon keskittämisen myötä on ikäihmisten hoiva ja huolenpito kokenut ennennäkemättömän notkahduksen, johon asiakaskunta on joutunut pakosta tyytymään.

Jo pelkästään iäkkään puolison joutuminen keskussairaalaan tai Jalmarin vuodeosastolle on saanut monen kotiin jääneen kestämättömän surun valtaan, kun ei ole kyennyt ylitsepääsemättömien matkojen ja Koronan takia näkemään omaistaan aikoihin.

Kuulen ja näen työssäni viikoittain, miten hankalaksi palvelujen keskittäminen on ikäihmisten arjen pyörityksen tehnyt. Erikoissairaanhoidon ja hammashoidon korkeat maksut ovat joillekin asiakkaille lähes mahdottomia hoitaa; yleensä pienestä eläkkeestä jätetään joku elintärkeä lääke ostamatta tai sitten pihistetään ruokaostoksista.

Onko tämä laitaa? Suomessa, jossa ruokajonoista ei enää puhuta, vaikka ne ovat niin monelle ihmiselle täyttä arkea?

PHHYKY:n hallitus päätti muutama vuosi sitten, että kotihoidon asiakkaana voi olla vain henkilö, joka tarvitsee joka päivä asiakaskäynnin. Jos tarvetta on harvemmin, asiakas ostakoon palvelun yksityiseltä.

Mahtoiko PHHYKY:n hallitus tuolloin tehdä näiden päätösten ennakkoarviointia? Tiedettiinkö tuolloin, että päätöksen jälkeen moni ikäihminen saattoi jäädä vaille tarvitsemaansa hoivaa ja huolenpitoa, yksin? Tiedettiinkö tuolloin, että moni ikäihminen hoitaa kotona toista iäkästä ja huonokuntoista puolisoaan jaksamisensa rajoilla.

Tiedettiinkö tuolloin, että jo käynti terveyskeskuksessa laboratoriokokeissa ja myöhemmin lääkärissä saa monet puolisot voimiensa äärirajoille, kun on tilattava Kela-kyytiä, mietittävä, miten ja millä välineillä omaisen saa kyytiin ja taas odotettava terveyskeskuksessa tai keskussairaalassa Kela-taksin takaisinkyyditystä? Korona-rokotusreissuista puhumattakaan. Monelle omaishoitajalle nämä päivät ovat painajaismaisia.

Täytynee jälleen kerran muistuttaa PHHYKY:n hallitusta, että asiakas on osallinen, jota kuullaan, ei kohde, jolle annetaan palvelua. Asukkaiden palveluiden yhdenvertaisuuden lisäksi on muistettava, että palveluiden tulee olla asiakaslähtöisiä. Vaikka asuisi kilometrin päässä terveyskeskuksesta, saattaa matka olla ylitsepääsemätön monelle ikäihmiselle.

Aitoa asiakaslähtöisyyttä onkin kehittää palveluja siten, että kuullaan osallisia, mitä he tarvitsevat. Esimerkkinä tarpeiden kuulemisesta: kotihoito voi pyynnöstä käydä huonosti liikkuvan asiakkaan kotona ottamassa verinäytteet ja antamassa koronarokotteen.

Tähän tähdätään: hyvinvoivat, terveet ja osalliset kunnan asukkaat ovat hyvinvoivan kunnan peruskiviä. Päijät-Hämeen tulevan sote-yhteistyön peruskivet muurataan näiden hyvinvoivien kuntalaisten tarpeista, tasapuolisesti.

Riitta Lalla

sairaanhoitaja

Asikkala

Kommentoi