Lukijalta: Onko tämä demokratiaa?

Asikkalan uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin kunnan äänestyspaikkoja. Antti Aho

Olen untuvikkovaltuutettu Asikkalassa. Ensimmäisessä valtuuston kokouksessa oli erittäin tärkeä asia päätettävänä koskien perustuslaillista oikeuttamme äänestää.

Valtuusto äänesti kokouksessa sen puolesta, että tulevaisuudessa Asikkalassa äänestetään vain yhdessä paikassa: Vääksyssä. Asikkalan kylien vaalipäivän kolmen alueen äänestyspaikat lopetetaan. Kylillä äänesti vaalipäivänä kolmasosa kunnan äänioikeutetuista.

Puolueet, jotka äänestivät kylien vaalialueiden lakkauttamisen puolesta, olivat kokoomus, Kotikunta ja perussuomalaiset, yhtenä rintamana. Heillä oli näin yhden äänen enemmistö.

Keskustapuolue on perinteisesti suurin ääniharava kylillä ja nimenomaan vaalipäivänä. Esimerkiksi Kalkkisissa kokoomuksen, Kotikunnan ja perussuomalaisten äänet eivät yhdessäkään riittäneet lähelle Keskustan äänisaalista (33 % vs. 55 %) äänipäivänä.

Taustatiedoissa luki tiivistettynä: ”Kuntavaalien 2021 järjestelyissä vaalilautakuntiin ja laitosäänestyksen hoitavaan vaalitoimikuntaan oli suuria ongelmia saada riittävästi vapaaehtoisia jäseniä ja vaalilautakuntien täyttäminen lain edellyttämällä tavalla oli vaarantua. Alueen asukkaiden mahdollisuudet sujuvaan äänestämiseen pystytään turvaamaan jatkossa kiertävää ennakkoäänestystä ja kotiäänestystä hyödyntämällä.”

Lisäksi oli esitelty äänestysluvut vaalialueittain. Lisäksi asian esittäjä Vilho Laakso (kok.), viittasi vaalisalaisuuden vaarantumiseen Kalkkisten kylällä. Lisäksi kunnanjohtaja kertoi, että kunnan tulee ilmoittaa vaalialueet maakuntavaaleihin syyskuun loppuun mennessä, eli asialla on kiire.

Selvisikin, että vaalitoimitsijoita ei ollut vaikea saada kylille.

Lisätaustatyö toi kuitenkin paljon muutakin esiin: 1) Syy ehdotukseen kylien äänestysalueiden lakkauttamisesta oli vaalitoimitsijoiden saamisen vaikeus. Mutta selvisikin, että vaalitoimitsijoita ei ollut vaikea saada kylille (joiden vaalipäivän äänestysmahdollisuus siis lakkautettiin), vaan Vääksyyn (jonne äänestäminen siirretään tulevaisuudessa). Esimerkiksi Kalkkisten kylältä lähti vaaleissa kaksi ihmistä tukemaan tilannetta Vääksyssä.

2) Vaikeudesta saada vaalitoimitsijoita ei ilmoitettu julkisesti (esimerkiksi kunnan sivuilla, lehdistössä tai sosiaalisessa mediassa) eikä vaalitoimitsijoita yritetty hankkia julkisilla ilmoituksilla kuten muissa kunnissa. Heinolassa vaalitoimitsijoita haetaan TE-toimiston kautta. Palkka ei ole mitätön.

3) Ensimmäinen ehdotus, joka meni läpi, halusi lakkauttaa Kalkkisten vaalialueen. Kalkkinen on pienin mutta myös kaikkein kauimmaisin: 45 kilometriä Vääksystä pisimmillään. Kalkkisissa on kyläkauppa, jossa äänestäminen on perinne. Moni vanhus jaksaa kyydillä kauppaan, ei pidemmälle. Eli siellä kotiäänestyksiä voi olla tulevaisuudessa paljonkin.

4) Taustatyössä ei ollut selvitetty, kuinka monta kotiäänestystä tai kuljetusta joudutaan kenties tekemään ja miten paljon se maksaa kunnalle ja mistä siihen saadaan resurssit. Jos vaikka 152 Kalkkisissa äänestänyttä ihmistä haluaisi kotiäänestyksen vaalipäivänä, kuinka tämä järjestettäisiin, jos alle kymmentä ihmistä ei saatu Vääksyyn vaaleja vahtimaan? Kuinka paljon maksaa ennakkovaali­bussien järjestäminen kylille?

5) Ehdotuksessa epäiltiin, että vaalisalaisuus on vaarassa Kalkkisissa. Laissa sanotaan, että näin on, jos vaalipäivänä vaalialueella äänestää alle 50 ihmistä. Kalkkisissa vaalipäivänä äänesti 152 ihmistä, kolminkertainen määrä. Eli lain mukaan vaalisalaisuus ei ollut vaarassa. Ja saman lain mukaan epäilys vaalisalaisuuden rikkoutumisesta voidaan selvittää laskemalla ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet yhdessä paikassa yhdellä kertaa. Tästä ei ­ollut selvitystä valmistelussa.

6) Yhden vaalialueen kunnat ovat tyypillisesti reilusti alle 2 000 äänioikeutetun ja paljon pienempiä tai keskittyneempiä kuntia kuin Asikkala. Päätös ei tästäkään näkökulmasta tunnu loogiselta.

Esitin monet ylläolevista faktoista valtuustolle kokouksessa, mutten ensikertalaisena ollut tietoinen esimerkiksi siitä, kuinka monta vastaehdotusta on mahdollista tehdä.

Kysyinkin kokouksen jälkeen itseltäni, onko tämä todellakin demokratiaa. Onko se demokratiaa ja oikeudenmukaista, että epälooginen tai ei-faktoihin perustuva päätös voidaan tehdä niinkin perustavaa laatua olevassa asiassa kuin ihmisten äänioikeus? Ilman kysymistä kuntalaisilta tai ilman yhteistä keskustelua aiheesta kaikkien puolueiden kesken, ilman kaikkia taustatietoja ja vielä ensimmäisessä kokouksessa, jossa yli puolet on ensikertalaisia. Melkein kuin pelkästään poliittisesta syystä.

Satu Jaatinen

Asikkala

Kommentoi