Pääkirjoitus: Vaali-innostuksen luominen vaatii tietoa

Monikaan ei ehkä ole arjessaan sitä vielä huomannut, että tulevien aluevaalien vaalirahoituslain mukainen kampanja-aika on jo käynnissä. Itse asiassa se käynnistyi jo heinäkuussa, mutta vasta ihan viime viikkoina on alettu näkyvämmin keskustelemaan ja kirjoittamaan siitä, mistä aluevaalissa valittavat aluevaltuuston jäsenet oikein päättävätkään.

Lyhyesti sanottuna tammikuun aluevaaleissa ratkaistaan, ketkä päättävät jatkossa ihmisten turvallisuuteen ja terveyteen liittyvistä lähipalveluista. Kuntien budjeteista leikkaantuu iso osa, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy uusien hyvinvointialueiden kontolle.

Aluevaltuustojen päätehtäväksi tulee vastata asukkaidensa kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista, ja myös pelastustoimen järjestäminen on jatkossa hyvinvointialueiden vastuulla.

Tammikuun 23. päivänä järjestettävät vaalit ovat siinä mielessä historialliset, että kansalaiset pääsevät nyt ensimmäistä kertaa valitsemaan suoraan päättäjät hyvinvointialueidensa valtuustoihin. Nykyisten sairaanhoitopiirien päättäviin elimiin ei ole valittu edustajia suoralla kansanvaalilla, vaan heidät on nimetty kuntien valtuustoissa. Juuri tämän vuoksi vaalien tulisikin kiinnostaa äänestäjiä, sillä esimerkiksi sosiaalisen median paikallisryhmissä sote-palvelujen toimivuus tai toimimattomuus ovat päivittäisiä keskustelunaiheita.

Vaarana kuitenkin on, että uudet vaalit eivät jaksa kiinnostaa kansalaisia varsinkin, kun keväällä on juuri käyty kuntavaalit. Vaaliväsymys uhkaa.

Vaalitulos kertoo kansalaisten todellisen tahdon silloin, kun riittävän moni innostuu lähtemään vaaliuurnille. Innon herättäminen vaatii kuitenkin tietoa siitä, mistä oikein äänestetään. Seutunelosetkin tahtoo omalta osaltaan varmistaa, että sen lukijat saisivat hyvän tietopohjan äänestämistä varten.

Vaali­väsymys uhkaa.

Kommentoi