Nyt kun Euroopan ympäristöpääkaupunkivuoden juhlahumusta ollaan laskeutumassa arkeen, niin pitäisikö seuraavaksi Lahti julistaa Suomen köyhyyspääkaupungiksi? Ainakin ansiot puhuvat puolestaan. Maamme suurimmista kaupungeista Lahti pitää työttömyyden paalupaikkaa alkusyksyn 17,3 prosentin luvullaan.
Samoin Suomen maakunnista maksuhäiriöisten määrä on Päijät-Hämeessä kyseenalaista ykkösluokkaa, sillä joka kymmenes asukas on päässyt tälle rankinglistalle. Nämä ”saavutukset” eivät ole mitään mystiikkaa, vaan selittynee päättäjien arvomaailmalla ja tehdyillä valinnoilla.
Suurtyöttömyyden juurisyiden etsinnässä voidaan mennä kolmen vuosikymmen taakse, Venäjän-kaupan romahtamiseen, teollisuuden rakennemuutokseen ja matalaan koulutustasoon. Totta, mutta mitä sitten on tehty asiantilan korjaamiseksi?
Jotakin kuitenkin on asioiden hahmottamisessa pahasti pielessä, kun kaupungin päättäjien enemmistö maksaa mieluummin valtiolle sakkomaksuina (työmarkkinatuen kuntaosuus) vuodessa 20 miljoonaa euroa ennemmin kuin pienentäisi summaa lohkaisemalla siitä esimerkiksi kolmasosan palkkatukityöllistämiseen.
Maksuhäiriöiden suuri määrä selittyy suurelta osin hyvinvointiyhtymän johdon ja päättäjien tappiinsa korottamista asiakasmaksuista ja niiden aggressiivisesta perinnästä. Reilut 30 000 vuosittaista perintälaskua kertoo karua kieltään siitä, että asiakasmaksulain mahdollistamaa alennusta tai armahdusta yhtymässä ei sovelleta.
Lisäksi yhtymän johto syventää ihmisten taloudellista ahdinkoa kieltämällä sosiaalityöntekijöitä myöntämästä yhtymän päätösvallassa olevaa harkinnanvaraista täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Tammikuussa pidettävissä aluevaaleissa voimme laittaa pisteen tällaiselle köyhien kyykyttämiselle.
Lahden kaupungin johdossa ei ole riittävällä tarmolla tartuttu kunnan asukkaita jäytävän syrjäytymis- ja köyhyysongelman ratkaisuun. Tein joulukuussa 2018 yhdessä 32 muun valtuutetun kanssa valtuustoaloitteen köyhyystyöryhmän perustamisesta laatimaan ja toimeenpanemaan ohjelman köyhyyden poistamiseksi.
Vaikka valtuuston enemmistö allekirjoitti aloitteen, kaupunginhallitus ei tuonut koskaan aloitetta valtuuston käsiteltäväksi, eikä uusikaan kaupunginhallitus ole kiirehtinyt sen käsittelyä. Miksi?
Kaupunginhallituksella on hallintolain mukainen vastuu aloitteiden valmistelussa. Esitänkin avoimen kysymyksen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildénille, aiotaanko köyhyysaloitettamme koskaan tuoda uuden kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja koskahan se mahtaa tapahtua. Kyselen tämän asian perään YK:n kansainvälisenä köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10.2021.
Seppo Korhonen
Sote- ja asukasaktiivi
Lahti