”Toivottavasti koulua ei lakkauteta”, sanoi ensimmäistä luokkaa käyvä lapseni eilen ja jatkoi: ”Sitä koulua on kiva käydä”.
Muutimme Hälvälään vuonna 2015, kun lapsemme oli vuoden ikäinen. Muuttoon vaikutti alle kilometrin päässä oleva koulu, jossa olivat luokat 0–6. Tällöin kouluun suunniteltiin laajennusta, koska koululta puuttuvat ruokala ja liikuntasali. Laajennuksen rakentamisen piti alkaa vuonna 2018.
Kun vuonna 2016 Hälvälän koulusta siirrettiin luokat 5–6 Salpakankaan ja Heinsuon yhtenäiskouluihin, päättäjät lupasivat säilyttää kyläkoulut luokille 0–4. Lyhyeksi jäi päättäjien muisti, koska vuonna 2020 Hollolan kunnanvaltuusto päätti lakkauttaa Hälvälän koulun.
Nyt valtuustolle on tehty aloite, jossa halutaan peruuttaa koulun lakkautus. Kunnanhallitus on viemässä valtuuston kokoukseen kunnanjohtaja Päivi Rahkosen esitystä, jonka mukaan koulun lakkautusta ei käsitellä uudelleen.
Koulun lakkautusta perustellaan syntyvyyden laskulla sekä peruskorjauksen ja laajennuksen tarpeilla. Sen sijaan kuntaan muuttavia ei huomioida.
Kunnanhallituksessa ei myöskään huomioida koronan vaikutuksia, vaikka moni haluaa muuttaa kaupungeista maalle.
Hollolan kunnalla on vireillä asemaakaavoitus Kukonkankaan alueelle. Hälvälässä on myös paljon 1990–2000-luvuilla rakennettuja omakotitaloja, joista monessa on menossa sukupolvenvaihdos, koska lapset ovat aikuisia.
Jotkut perheistä harkitsevat myös pois muuttoa koulun lakkautuksen vuoksi. Koska perheille talon ostoon vaikuttaa koulun sijainti, kukaan ei osta taloja ja tontit eivät mene kaupaksi, jos koulu lakkautetaan. Pahimmillaan myös talojen arvo laskee. Jostain syystä Hollolassa ei kuitenkaan haluta kehittää Hälvälän aluetta, vaan näivettää se.
Syksyllä 2022 Hälvälän koulun 0–4 luokkien 117 oppilasta (kevät 2021) siirretään Tiilikankaalle, jossa on oppilaita 174 (kevät 2021). Syksyllä 2025 kaikki Tiilikankankaan oppilaat siirretään Salpakankaan kouluun, jossa on 0–9 luokilla 969 oppilasta (kevät 2021).
Kunnan sivuilla kunnanjohtajan mukaan ”Opetuksen laatutekijöihin kuuluu turvallinen oppimisympäristö”. Lähes tuhannen oppilaan koulu ei ole turvallinen, koska isossa koulussa on enemmän kiusaamista ja niihin on vaikeampi puuttua. Sen sijaan Hälvälän koulussa pystytään puuttumaan kiusaamiseen, ja siellä on myös yhteisöllisyyttä.
Kunnanjohtajan esityksen mukaan Hälvälän koulusta on matkaa kävellen Tiilikankaan koululle 2,5 ja Salpakankaan koululle 3,9 kilometriä. Google mapsin mukaan Hälvälästä Tiilikankaalle on kävellen 2,9 kilometriä ja matka kestää aikuiselta 37 minuuttia. Lapselta vähän kauemmin.
Reitti on monimutkainen, joten reitillä on eksymismahdollisuus. Osassa reittiä ei ole myöskään talvikunnossapitoa, joten lapset joutuvat rämpimään lumihangessa. Luokkia 1–4 käyvät lapset eivät pysty kävelemään näitä reittejä, koska matkat ovat liian pitkiä ja turvattomia.
Koulun lakkautusta perustellaan myös rahalla, koska laajennuksen kustannusarvio on 5,5 miljoonaa euroa.
Myös Hollolan uimahalli vaatii peruskorjauksen, jonka kustannusarvio on 12,5 miljoonaa euroa tai laajennuksen, jonka kustannusarvio on noin 18 miljoonaa euroa.
Osa elinvoimavaliokunnan jäsenistä haluaisi valtuuston käsittelevän uimahallin laajennusta. Heistä osa äänesti Hälvälän koulun lakkautuksen puolesta. Vaikka koulun ja uimahallin laajennuksien kustannusarvio on sama, osa valtuutetuista on valmis laajentamaan uimahallia, mutta ei koulua.
Hälvälän koulun lakkauttamiselle ei ole perusteita, vaan kysymys on arvovalinnoista.
Hollola mainostaa itseään ”Hirveen ihana kunta asua – Hollola”. Kun valtuustossa käsitellään koulun lakkautusta, toivon, että te päättäjät katsotte YouTubesta tekemäni Hälvälän koulun lakkautus -videon, johon on haastateltu Hollolan kunnanvaltuutettuja sekä mietitte, mitkä ovat arvovalintanne ennen kuin painatte nappia lakkautukselle.
Jos koulu lakkautetaan, Hollola on lapsiperheille ”Hirveä paikka asua – Hollola”, koska täällä ei välitetä lapsista. Tällöin kunta ei ole lapsiystävällinen.
Hollola