Pääkirjoitus: Liput salkoon sunnuntaina isien kunniaksi

Tulevana sunnuntaiaamuna isät jäävät monessa perheessä vielä nukkumaan, kun muu väki herää valmistelemaan isänpäivän aamiaista. Isänpäivä on juhlapäivä, jota vietetään kaikkien isien kunniaksi ja muistoksi. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, Tanskaa lukuun ottamatta, sekä Virossa isänpäivää vietetään marraskuun toisena sunnuntaina, eli puoli vuotta äitienpäivän jälkeen.

Isänpäivän idea on kehitetty Yhdysvalloissa pian äitienpäivän jälkeen. Sillä oli alussa hyvinkin kaupalliset lähtökohdat, sillä isänpäivän avulla haluttiin vauhdittaa kaupankäyntiä pimeän syksyn keskellä hiljaisena aikana ennen varsinaisen joulusesongin käynnistymistä. Suomessa isänpäivästä tuli virallinen liputuspäivä vasta toissa vuonna valtioneuvoston muutettua liputusasetusta. Sitä ennenkin se tosin oli vakiintunut liputuspäivä.

Kaikkein olennaisinta isänpäivän aikana on isän ja lasten sekä koko perheen yhteinen aika. Sen merkitystä ja määrää ei voida mitata rahassa.

Tasa-arvoistumisen myötä isien merkitys on muuttunut ja nyt isät osallistuvat lasten kasvattamiseen ja perheen hoitamiseen samalla tavalla äitien kanssa. Kannustava isä edistää lapsen oppimista ja hänen läsnäolollaan on lasta vahvistava vaikutus.

Korona-aika on ollut monelle vanhemmalle vaikeaa aikaa. Toimeentulo on voinut pettää alta tai vähintään huoli työpaikasta on jatkuvasti läsnä. Etätyökään ei välttämättä ole pitkittyessään herkkua, jos esimerkiksi molemmat vanhemmat ovat jatkuvasti yhdessä pienessä tilassa tai joku lapsista on sairaana, eikä pääse hoitoon tai kouluun. Arki ja työ ovat voineet limittyä kuormittavasti. Perheiden sisäistä dynamiikkaa on koeteltu, kun elämä on ajautunut uudenlaisiin uomiin. Eroperheille ja yksinhuoltajille aika on tuonut omat ratkottavat ongelmansa.

Siksikin isät ovat tänäkin pimeänä aikana juhlansa ansainneet. Kiitoksen aiheeksi riittää, että isillä on perheensä ja perheellä isänsä. Vaikeuksistakin selvitään paremmin yhdessä kuin yksinään.

Kommentoi