Lukijalta: Aluevaalit, ne terveysvaalit

Olen kirjoittanut aiheesta monta kertaa, kaikkia kirjoituksiani ei ole edes julkaistu. Nyt jälleen aluevaalien lähestyessä asia on ajankohtainen, onhan kyse meidän sote-palvelujemme päättävästä toimielimestä, johon valitaan valtuutettuja tammikuussa.

Kaikille tämä ei vaan ole selvää, mistä vaaleissa on kyse, ja ajankohtakaan vaaleille ei ole todellakaan otollinen. Taktikoinnin maku on kaikessa, ja jo lehdet oikeamielisiä ehdokkaita esittelevät.

Julkisia palveluja, varsinkin niitä todella tärkeitä terveyspalveluja, on vuosia heikennetty. Terveyspalveluissa kohdennetaan rahaa usein toisarvoisiin asioihin kuin itse palvelun tuottamiseen veronmaksajille. Kehittäjiä ja asiantuntijoita on vino pino. Näkyykö se Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän palvelujen saatavuudessa tai laadussa? Sen sijaan on monta vuotta otettu julkisista palveluista keskusteluun tulostavoite, mikä ei kuulu verovaroin tuotettaviin palveluihin.

Esitetään, että terveyspalvelujen pitää kilpailla yksityisen palveluntuottajan kanssa ja samalla halutaan pimittää fakta, ettei julkisten terveyspalvelujen kuulu tuottaa voittoa, eikä kunnankaan kuulu, vaan nollatulos on hyvä. Tärkeämpää on se, ettei alibudjetoida, koska se tarkoittaa suoraan sitä, ettei varata riittävästi rahaa hoitoon.

Julkiset terveyspalvelut ovat köyhän ainoa toivo päästä hoitoon ja perustuslain 12§ yhdenvertaisuuslain mukaista toimintaa. Hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu ajatukseen, että verovaroin tuotetaan myös terveyspalveluja kaikille kuntalaisille.

Kuntalaiset ovat veroissa sitä omaa hyvinvointitiliään kasvattaneet vuosia, ja mikäli on liikkunut ja elänyt terveysperusteisesti, tilin käyttö on ollut osalla vähäistä. Jossain kohtaa kuitenkin tarvitsee terveydenhuoltoa jokainen, ja eliniän nousemisen myötä myös kustannukset nousevat.

Lahti on systemaattisesti alibudjetoinut sitä, minkä verran kuntalaisen terveysmenoihin vuositasolla varataan, ja tulevaa rahaa hyvinvointialueille jaetaan edellisen vuoden budjetin perusteella. Hyvinvointikuntaa perustettaessa kaikkien kunnan asukkaiden kuuluisi saada terveyspalveluja samassa suhteessa, ja sitä varten on olemassa meillä julkiset palvelut.

Ennaltaehkäisevän työn merkitystä ei voi liikaa korostaa. Sosioekonominen asema vaikuttaa vahvasti jokaisen elintapoihin, millä taas on suora kytkös sairastuvuuteen. Hyvin koulutetut elävät tutkitusti terveellisemmin ja voivat paremmin jo siitä syystä, että on varaa elää niin.

Suomessa menee vuosittain jopa 3,5–7,5 miljardia euroa muun muassa liikkumattomuuden aiheuttamiin kustannuksiin. Siitä eikä mistään muista terveydenhuoltoa rasittavista asioista puhuta. Ovatko nämä kustannukset kadonneet? Tai muut rasitteet, joita terveydenhuollossamme on, kuten hoitajavaje ja tukipalvelujen työntekijävaje, jotka suoraan rasittavat toimintaa. Ammattitaitovaatimusten alentaminen ja palkkojen halpuuttaminen eivät ole ratkaisu, vaan päämäärä, mihin on tahtotila.

Päihdehoitoon menee Lahdessa alle miljoona euroa eli todella vähän, saa sillä hoitavien henkilöiden palkat maksettua sosiaalikuluineen. Koska päihdeongelmaisia ei haluta hoitaa, ei heidän hoitoonsa mene rahaa. Heidät on jätetty oman onnensa varaan ja tämä näkyy Lahden katukuvassa, mikä on todella järkyttävää, mehän olemme niin onnellisia. Hyvinvointiyhteiskunnan kuuluu pitää huolta kaikista.

Satu Lehtola

Varavaltuutettu ja aluevaaliehdokas (sd.), sote-alan toimistosihteeri, JHL 145 puheenjohtaja

Lahti

Kommentoi