Tulevaisuus tarvitsee dialogia, vuoropuhelua. Meillä ei ole varaa olla ymmärtämättä sitä maailmaa, jossa nykyiset lapset ja nuoremme kasvavat.
Vanhemmat tietävät, mikä aikaisemmista murrosajoista on säilynyt ennallaan ja tulee säilymään jatkossakin, mutta nuoret tietävät, minkä oikeasti pitää muuttua.
Vanhemmalla polvella on kokemusta, mutta nuorilla on toisenlaista näkemystä – he ovat kasvaneet internetin aikakaudella. He ymmärtävät, toisin kuin me vanhempi sukupolvi, että vanhasta pitää luopua, sillä uutta tulee joka päivä tilalle.
Tulevaisuudessa muutosten nopeus on lähes käsittämätöntä ja tulevaisuuden muutokset ovat täysin erilaisia kuin ne menneisyydessä olivat.
Tärkeää on kuitenkin, että heijastamme eri-ikäisten isoja kysymyksiä keskenään, sillä jokaisen ikäluokan elämä on uniikkia.
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta ei mitenkään mahdotonta. Tämän päivän elämänmenossa on kyse jatkuvasta muutoksesta, täysin uusista olosuhteista, joihin meidän pitää sopeutua. Tulevaisuus, josta päätämme tänään huomista varten, ei ole pelottava, jos rakennamme sitä yhdessä ja teemme ennen päätöksentekoa ennakkovaikutusten arvioinnit ja punnitsemme vaakakupissa hyvien ja huonojen päätösten merkitykset tulevaisuudelle.
Tämän päivän elämänmenossa on kyse jatkuvasta muutoksesta, täysin uusista olosuhteista, joihin meidän pitää sopeutua.
Uusien kunnanvaltuutettujen työsarka on melkoinen; on rakennettava yhteistyötä eri puolueiden kesken, verkostoiduttava, kuunneltava jatkuvasti niin omien kuin muidenkin puolueiden äänestäjien tuntoja ja katsottava kauas sekä oman kunnan että koko Päijät-Hämeen maakunnan ihmisten hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Te toimitte meidän tulevaisuutemme ja hyvinvointimme äänitorvina, joten toimikaa hyvin.
ESS:ssa 10.10.2021 pohdittiin niin sanotun Norjan mallin käyttöönottoa Suomessa. Itse nostin tämän alueellisesti tärkeän aiheen esille jo vuosi sitten tässä lehdessä. Kyse on rekrytoivasta aluepolitiikasta, jolla opintolainahyvityksellä saataisiin harvaan asuttujen alueiden osaajapula ja tietotaidon siirtyminen maaseudulle osin ratkaistua.
Yllätyin, kun luin, että sekä vihreät että vasemmistoliitto olivat mallin käyttöönottoa vastaan ja pitivät opintotuen korotusta koko Suomen asuttamisen aluepolitiikkaa tärkeämpänä.
Kyse on aidosta, hyvin ajankohtaisesta ja vakavasta asiasta, muuttoliikkeestä maalle, syrjäseutujen asuttamisesta, palveluiden parantamisesta ja, mikä oleellista, osaajien saamisesta harvempaan asuttujen alueiden asukkaiksi.
Mikään ei ole varmaa, mutta kaikki on mahdollista. Joka puolella Suomea kasvaa fiksuja, nuoria Pelle Pelottomia, älykkäitä some-taitajia, joita meidän on syytä vakavasti kuunnella ja auttaa heitä kehittämään sellaista tulevaisuuden Suomea, joka on asuttu etelästä pohjoiseen pieniä paikkakuntia myöten.
Mikään ei ole varmaa, mutta kaikki on mahdollista.
Uskon vakaasti, että he tulevat kääntämään kaupungistumisen trendin takaisin maaseutuasumiseen, edellyttäen luonnollisesti, että Päijät-Hämeen kuntien valtuustot kohdistavat katseensa osaajapulan juuriin eli alueiden vetovoimatekijöihin.
Riitta Lalla
sairaanhoitaja
Asikkala