Lukijalta: Päijät-Hämeen sairaanhoidon suunta

Kirjoittajan mukaan poliitikot loivat 2000-luvulla Suomessa suuren lääkärivajauksen terveyskeskuksiin. Tuomas Räihä

Kesällä riemuittiin, sote saatiin maaliin! Rehellisesti sanottuna sote lykättiin matkaan kohti tuntematonta tulevaisuutta. Lieneekö ikinä Suomessa tehty näin suurta päätöstä, joka toimeenpanon kynnyksellä on yhtä epämääräisessä jamassa?

Päijät-Hämeessä sote on niin alkutekijöissään, että sitä suunnittelee ja valmistelee iso liuta virkahenkilöitä ja poliitikkoja. Lahti on tehnyt oman sotensa ja perustanut Mehiläisen kanssa Harjun terveyden.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ylintä valtaa käyttävä yhtymäkokous valitsi hallituksen.

Vaikutusvaltaisempi päättäjä on työvaliokunta, jonka tehtäviin kuuluu ”toiminnan suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palveluiden järjestäminen ja tuottaminen , palvelutavoitteet”. Siinä on sarkaa työvaliokunnalle, joka koostuu kuntien virkajohtajista, joista yksikään ei ole potilastyötä tekevä lääkäri.

Tämän väliaikaishallinnon rinnalle on nimetty Päijät-Hämeen kuntien valtuutetuista poliittinen seurantaryhmä, joka piti ensimmäisen kokouksensa 11.10.2021. Siellä istuu yksi lääkäri.

PHHYKY:n hallitus ei ole käsitellyt tulevaisuuden palvelutoiminnan konkreettista sisältöä. Tulevaisuus alkaa ensi vuonna. Löytyy valtava määrä informaatiota, abstrakteja hankesuunnitelmia ja sanahelinää, mutta ei konkreettista tietoa palveluista. Vain Harjun terveys esittelee käytännön toimiaan.

Pääasia, josta en ole nähnyt hiiskahdusta, on hoidon jatkuvuus, hoitosuhteiden pysyvyys.

Maakunnan palveluista ei synny hyvää, jos konkretiaa ei ala löytyä. Valtakunnallisesti ongelman ydin on isojen puolueiden julistama terveydenhuollon päätavoite, pitää päästä äkkiä lääkäriin. Se on mitä populistisin tavoite.

2000-luvulla poliitikot loivat Suomessa kamalan lääkärivajauksen terveyskeskuksiin. Lääkärit pakenivat kehnosti korvattua kovaa työtä ja siirtyivät yksityissektorille helpomman työn ja kunnon palkan perässä. Monilla paikkakunnilla hoitoon pääsy terveyskeskuksiin on tosi surkeaa.

Harjun terveys on ansiokkaasti vastannut äkkiä hoitoon -haasteeseen. Hoitoa on kaikki potilaan asiointi palvelutarjoajan kanssa. Organisointikyky on ollut loistava. Jos ihan kaikki ei pelaa kuin kehutaan, se on ymmärrettävää, kun ihmiset ja digitaalit toimivat.

Hoitoon pääsee äkkiä. Juuri sitä on kaivattu. PHYHYKY ja Harjun terveys puhuvat tiedolla johtamisesta, mutta tilastot ja isot kontaktiluvut eivät ole pätevää tietoa. Hieno tilasto saadaan aikaan, kun verrataan johonkin kelvottomaan, esimerkiksi pilattuun terveyskeskukseen. Suuret kontaktiluvut eivät todista vaikuttavuudesta, ja pikahoidossa riskeerataan vääriä diagnooseja ja sopimattomia hoitoja. Ei se haittaa, kyllä hyväkuntoiset sen kestävät.

Ylisanojen viljely ei herätä luottamusta. Esimerkiksi ”uusi tiimimalli” on teollisuudessa ollut käytössä 30 vuotta. Tiimimallia sovelsin työterveyshuollossa 1990-luvulla ja mielenterveyskeskuksessa 2000-luvulla. Sairaaloissa tiimityö on aina ollut itsestään selvää.

Pääasia, josta en ole nähnyt hiiskahdusta, on hoidon jatkuvuus, hoitosuhteiden pysyvyys. Hyväkuntoisten potilaiden yksinkertaiset hoidot ovat kivoja, mutta tärkeämpää on kyetä hoitamaan vaikeita tapauksia.

Kipeimmin apua tarvitsevat potilaat ovat monisairaita, lääketieteellisesti monimutkaisia, ja he tarvitsevat hyvin monenlaisia tukitoimia. Heidän hoitamisessaan ei toimi digipikapalvelu. Pitää ajatella, ja niin kovasti että päätä särkee.

Ongelmien vyyhdin pitäminen vastuullisen hallinnassa onnistuu vain pitkäjänteisillä hoitosuhteilla. Tämän huomioon ottamista on vaadittava niiltä, jotka suunnittelevat Päijät-Hämeen sairaanhoidon tulevaisuutta.

Vaikeita tehtäviä hoitavan henkilöstön työ ei ole aina helppoa ja kivaa, mutta se on antoisaa kun tietää tekevänsä sellaista, millä on iso inhimillinen merkitys. Poliitikot, jotka ovat hyväkuntoisia ja ohittavat hoitojonot, pitävät ensisijaisena kaikkea pikaista ja sievää.

Elämän kovuuden, tuskien ja kärsimysten parhaat asiantuntijat eivät soittele älykännyköillä eikä heistä kukaan istu Päijät-Hämeen suunnitteluelimissä. He tarvitsevat inhimillisiä palveluita ja inhimillisiä luottamushenkilöitä yli puoluerajojen.

Jyrki Joensuu

Yleislääketieteen ja psykiatrian erikoislääkäri, PHHYKY:n hallituksen jäsen

Hollola

Kommentoi