Lukijalta: | Kansalaisen oikeusturva jauhautuu yksityistämisen rattaissa

On aika tehdä yhteenveto Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen yksityistämisestä käydystä oikeusprosessista, joka käynnistyi hyvinvointiyhtymän yhtymäkokouksen päätettyä viime vuoden elokuussa järjestää Lahden, Iitin ja Kärkölän sote-keskuspalvelut terveysjätti Mehiläisen johtaman ”yhteisyrityksen” puitteissa.

Kysymys oli siis sote-palvelujen yksityistämisestä ja sen esikuva oli aiemmin Meri-Lapissa tehty laajempi yksityistäminen samaiselle toimijalle.

Merkittävä joukko sote-palveluista huolestuneita maakunnan asukkaita valitti päätöksestä Hämeenlinna hallinto-oikeuteen, vaikka Lapin varoittavan esimerkin valossa valitusoikeutta ei kansalaisilla ole, vaan ainoastaan kilpailutukseen osallistuneilla terveysjäteillä on oikeus valittaa Markkinaoikeuteen. Käytännössä joudumme nyt toteamaan, että perustuslaista ja muusta lainsäädännöstä riippumatta tällaiseksi markkinaehtoinen oikeusjärjestelmämme on rakennettu.

MOT, mikä oli todistettava. Päätösprosessissa tapahtuneista suoranaisista lain- ja sopimusten rikkomuksista huolimatta, hallinto-oikeus jätti tukimatta Heinolan ja Sysmän puhe- ja äänivallan epääminen yhtymäkokouksessa hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen 7 §:n vastaisesti.

Pykälän mukaan kaikilla jäsenkunnilla on äänivalta käsiteltäessä erikoissairaanhoitoon liittyviä asioita. Yhtymäkokous on valituksenalaisella päätöksellään päättänyt myös digialustan hankkimisesta erikoissairaanhoidolle, jossa näillä kahdella kunnalla on päätösvalta.

Tutkimatta jätettiin myös mahdollinen EU-säännösten vastaisen valtiontuen olemassaolo toimitilojen ilmaiskäytössä.

Hylätessään valituksemme hallinto-oikeus käytännössä hyväksyi perusterveydenhuollon kokonaisulkoistamisen, vaikka perustuslain 19 § määrää julkiselle vallalle velvollisuuden ylläpitää riittävästi omaa tuotantoa riittävien ja yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi kaikissa tilanteissa.

Korkein hallinto-oikeus hylätessään valituslupamme hallinto-oikeuden päätöksiin, hyväksyi alemman oikeusasteen ratkaisut ja näin ollen hyvinvointiyhtymän päätös soten peruspalvelujen yksityistämisestä sai lainvoiman. Mahdollisesta EU:n sääntöjen vastaisesta valtiontuesta valitustie EU:n komissioon on olemassa ja se on harkinnassani.

Mitä opimme tästä? Ei oikeuta saa, jos ei itse sitä vaadi, jos sittenkään, kun oikeusjärjestelmämme on tältä osin viilattu markkinavoimien ehdoilla. Kansalaisten oikeusturva siis jauhautuu yksityistämisen rattaissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön tuore kannanotto Harjun Terveyden laajenemisesteestä nojaa valitukseemmekin sisältyneeseen perustuslain 19 pykälään, joten tammikuussa valittava hyvinvointialueen valtuusto toimii jatkossa paljon vartijana.

Seppo Korhonen

valituksen yhdyshenkilö

Lahti