Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta: | Metsätalous on kestävää

Voi todeta, että Päijät-Häme, jos joku maakunta, elää metsästä. Metsä tuo maakuntaamme poikkeuksellisen paljon työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia.

Esittäisin toiveen, että varsinkin valtamedia tekisi paremmin ja perusteellisemmin taustaselvitykset kuntoon uutisoinnin osalta. Nyt jopa valtamediat ovat sortuneet ns. ylilyönteihin ja raflaaviin uutisointeihin, hyvänä esimerkkinä HCV-alueet ja niiden tulkinta.

HCV-alueet eivät ole varsinaisia monimuotoisuusalueita, sillä niitä on muodostettu epäsuorien todennäköisyysindikaattorien (kuten puuston keskiläpimitta) perusteella ilman varsinaista monimuotoisuusdataa. Siksi HCV-alueiden tämänhetkinen tarkoitus on lähinnä vain, että niissä on syytä aina tehdä maastotarkastus ennen mahdollista puukauppaa. Päijät-Hämeen kohteista vain murto-osalla on esiintynyt arvokkaita kohteita, joihin on sitten käytetty ympäristötuki tai METSO-rahoitusta, ja arvokas kohde on näin suojeltu.

Päijät-Hämeessä metsätalouden maasta on suojeltua tai rajoitetussa käytössä lähes 10 prosenttia. Tiukasti suojellun metsätalousmaan osuuskin on useamman prosentin verran.

Vaatimuksia lakisääteisesti tehtävään lisäsuojeluun esitetään edelleen, ja välillä tuntuu, että toisten metsäomaisuutta on niin helppo vaatia suojeltavaksi. Kuitenkin vapaaehtoinen suojelu ja siitä saatava korvaus ovat ainoa oikea tie edetä asiassa, ja tässä Päijät-Häme on ollut suunnannäyttäjä METSO- ja ympäristötukirahojen laajassa käytössä.

Metsiemme monimuotoisuuden eteen normaalissa metsätaloudessa on 2000-luvulla tehty mittaamattoman suuri työ. Siksi Päijät-Hämeen metsien monimuotoisuus on valtakunnan kärkeä ja metsänomistajamme ovat mm. luonnonhoitohankkeissa, ympäristötukikohteiden sekä METSO-suojeluiden osalta valtakunnan kärjessä, pinta-alaan verratessa jopa ylivoimaisesti.

Ajassa ei tarvitse mennä kauas historiaan, kun tienrakennukseen liittyviä ympäristöselvityksiä ei vielä tehty, vesistöjen suojakaistoja tai säästö- ja jättöpuita ei jätetty hakkuissa, vesakontorjunnassa käytettiin vahvoja aineita, maisema-arvoja ei huomioitu nykyiseen tapaan jne. Nykyisin nämä asiat ovat luontainen ja normaali osa metsätaloutta.

Muuttunut toimintakulttuuri on silti samaan aikaan merkittävästi kasvattanut metsäomaisuuttamme. Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI 12) mukaan Suomen metsissä on puuta 2,5 miljardia kuutiometriä. Puumäärä on suurempi kuin koskaan.

Metsänomistajat panostavat Päijät-Hämeessäkin vuosittain pelkästään lahopuun määrän lisäämiseen jättämällä hakkuualueille säästöpuita ja suojavyöhykkeitä jopa miljoonien eurojen arvosta. Metsänomistajat jättävät metsätalouden ulkopuolelle myös ns. omia hiljaisia suojelualueita, jotka eivät näy yhdessäkään suojelutilastossa. Päijät-Hämeessä nämä metsäalueet ovat tehtyjen arvioiden perusteella jopa 10 prosenttia metsien pinta-alasta.

Monesti siis jää huomioi­matta, kuinka paljon metsänomistajat ja metsäammattilaiset todellisuudessa arvostavat puhdasta luontoamme ja kirkkaita vesiämme.

Jari Yli-Talonen

johtaja, Metsänomistajat, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme