Lukijalta: Sujuvat palvelut ovat taloudellisia

Sote-uudistuksen toimeenpano etenee, edessä ovat hyvinvointialueiden valtuustojen vaalit tammikuussa ja varsinainen toiminta käynnistyy vuoden 2023 alusta. Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi siirtyvät tuolloin hyvinvointialueiden vastuulle.

Odotukset uudistuksen taloudellisista vaikutuksista ovat toisaalta optimistisia toisaalta pessimistisiä. Epäilemättä on kuitenkin niin, että hyvinvointialueen hallinto tai rakenteet eivät itsestään takaa sosiaali- ja terveydenhuollon hyvää toimintaa ja kustannusten hallintaa. Siihen tarvitaan määrätietoista paneutumista toimintojen järjestämiseen. Sen tulisi perustua hyvään tietoon alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilasta ja myös tuntemukseen arkisen elämän olosuhteista. Palvelujen sujuvan tuottamisen onnistumisesta riippuu keskeisesti tuleva kustannuskehitys.

Näkemyksekseni on vahvistunut vuosien mittaan se, että hyvin toimiva terveydenhuollon kokonaisuus rakentuu parhaiten riittävän vahvan ja hyvin toimivan perusterveydenhuollon varaan. Lisäksi tarvitaan hyvää, sujuvaa yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa unohtamatta kiinteää vuorovaikutusta sosiaalipalvelujen kanssa.

Tällaista toiminnallisen yhteistyön kehittämistä ja palvelujen integroitumisen edistämistä on Päijät-Hämeessä toteutettu pitkään ensin alueen terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin kesken ja sittemmin hyvinvointiyhtymän puitteissa. Tätä työtä pitää edelleen määrätietoisesti jatkaa tulevalla hyvinvointialueella.

Yhdenvertaisuuden toteuttaminen hyvinvointialueella edellyttää paneutumista väestön hyvinvoinnin tilaan ja arkielämän olosuhteisiin, jotta kyetään suunnittelemaan ja toteuttamaan tarkoituksenmukaiset palvelumallit, sujuvat palveluketjut ja palvelujen saavutettavuutta tukeva palveluverkko.

Palveluverkkoa koskevissa päätöksissä tarvitaan ennen kaikkea hyvää yhteistyötä ja kykyä hahmottaa kokonaisuus, kun on otettava huomioon sekä taajamat että ja haja-alueet. Näkökulman tulee avartua yli kuntarajojen väestön palvelutarpeita myötäillen.

Henkilöstön työolot, työturvallisuus ja mahdollisuudet ­kouluttautumiseen luovat pohjan työntekijöiden viihtyvyydelle ja siten työvoiman pysyvyydelle ja riittävyydelle.

Digitaalisten ja muiden sähköisten palvelujen voimakas kehittyminen ja niiden käytön laajentuminen lisää toiminnan monipuolisuutta ja palvelujen saatavuutta sekä saavutettavuutta. Tässä kehityksessä on tärkeää kuitenkin pitää mielessä myös ne henkilöryhmät, jotka ikänsä tai toimintakykynsä vuoksi voivat syrjäytyä nopeassa teknologisessa muutoksessa. Perinteisiä lähipalveluja tarvitaan jatkossakin. Monitahoisessa palvelumallissa myös palveluohjauksen ja neuvonnan merkitys korostuvat.

Ilman riittävää, sitoutunutta ammattihenkilöstöä hyvinvointialueen toiminta ei luonnollisestikaan voi onnistua. Henkilöstön työolot, työturvallisuus ja mahdollisuudet kouluttautumiseen luovat pohjan työntekijöiden viihtyvyydelle ja siten työvoiman pysyvyydelle ja riittävyydelle. Näihin vetovoimatekijöihin pitää panostaa.

Uudistuksessa ei todellakaan ole kyse pelkästään hallinnon uudelleen järjestelystä, vaan laaja-alaisesta toiminnan tarkastelusta ja kehittämisestä, jolloin voidaan päästä myös kestävään talouden hallintaan.

Pentti Lampi

Lääkintöneuvos, LT, yleislääketieteen ja ympäristöterveydenhuollon erikoislääkäri, aluevaaliehdokas (kok.)

Hollola

Kommentoi