Lukijalta: | Kohti hyvinvointialuetta

Sosiaali- ja terveyspuolen tulevassa uudistuksessa on kyse suuresta urakasta ympäri Suomea lukuun ottamatta Helsinkiä. Edessä häämöttää maamme historian suurin palvelujen organisaatiomuutos, kun kaikki aikaisemmat ovat käpertyneet pieniksi sekä mitättömäksi.

Tammikuussa 2022 valitaan aluevaltuustot 21 hyvinvointialueelle, ja hallintoelimet järjestäytyvät maaliskuun alussa valitsemaan muun muassa virkajohdon, hallitukset ja muut tarvittavat poliittiset elimet. Remontissa koko valtakunnassa noin 200 000 työntekijän palkanmaksaja vaihtuu nykyisestä.

Parhaillaan viranhaltijoista koostuvat väliaikaiset valmisteluelimet ja poliittiset ohjausryhmät pohtivat luonnoksia esimerkiksi hallintosäännöistä ja strategioista sekä talouden isoista satojen miljoonien eurojen luvuista.

Päijät-Hämeessä ei mielestäni ole syytä huoleen, koska täällä on tehty kyseinen sote-organisaatiouudistus jo vuonna 2016 yhdistämällä perus- ja erityistason palvelut saman katon alle Heinolaa ja Sysmää lukuun ottamatta. Vuonna 2017 integroituja palveluita lähdettiin järjestämään maakunnallisena Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymänä.

Uuden luominen on nostanut ajoittain tunteita eri puolilla organisaatiotasoja ja asiakkaita. Iso sote-laiva kääntyy hitaasti halutuille reiteille kehittämällä. Muutoksen hallintaa tarvitaan.

Reilu kaksi ja puoli vuotta sitten tahdottiin muuttaa suuntaa ja näin edettiin omistajakuntien mielen mukaan päätöksiin hyvinvointiyhtymässä. Aikaisemmat useiden kymmenien miljoonien eurojen miinusjäljet korjattiin.

Sopeuttamistoimien aika oli todella kaikille – henkilöstölle, johdolle, päättäjille – erittäin raskas sekä harmillisen ikävä. Toivon, ­ettei tähän ajauduta tulevaisuudessa.

Omistajien luottamus palautettiin avoimella vuoropuhelulla ja saatiin talouden tasapainoa sekä ennustettavuutta. Yhtymän muutosohjelma luo tulevaan mainioita suuntaviivoja ja erittäin hyvän pohjan hyvinvointialueen valmistelulle.

Kuljemme Suomen ehdottamassa sote-kärjessä. Olemme näin useita vuosia edellä muita, ja kehitystä saa ylistää. Älkäämme hukatko tätä etumatkaa keskinäisiin kyräilyihin. Julkikuvasta ja maineesta on hyvä pitää kiinni.

Toimivalla, kokonaisvaltaisella yhteistyöllä saavutetaan parempaa kehitystä kuin repimisellä. Maakunnallisessa ajattelussa on parannettavaa.

Tuore henkilöstöstrategia tuo positiivista näkymää. Monet strategiat, esimerkiksi monituottajuus, omistaja, ostopalvelu, toimitila ovat tärkeitä kokonaisuuksia, mutta nämä on konkretisoitava ja jalkautettava sujuvasti joka puolelle organisaatiota. Parempaa sitouttamista kaivataan.

Suunnitelmat tulee nivouttaa hyvinvointialueen strategisiin linjauksiin. Mielestäni julkisen puolen tulee toimia palveluiden järjestäjänä hyödyntäen monituottajuudella kumppanien osaamista. Tavoitteena on parantaa peruspalveluiden ja erityisesti hoivan saatavuutta sekä turvata niiden toimivuus asuinpaikasta riippumatta.

Päätökset koskettavat kaikkien elämistä.

Noin 20 vuoden sote-kokemuksella arvostan asiantuntijuutta ja kunnioitan oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisuutta.

Kari Lempinen

aluevaaliehdokas (sd.)

Lahti