Lukijalta: | Kasvavaan tarpeeseen on reagoitava myös korjaavissa palveluissa

Ennalta ehkäiseviä lapsi- ja perhepalveluita on vahvistettu Päijät-Hämeessä muun muassa perhekeskusverkostoa ja matalan kynnyksen palveluita kehittämällä.

Ennalta ehkäisevien palveluiden kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää, mutta emme voi sivuuttaa korjaavien palveluiden kasvavaa kuormitusta.

Meillä on joukko nuoria, jotka ovat menneet läpi jokaisen yhteiskunnan seulan ja jotka tulevat tuen piiriin vasta ongelmien kärjistyttyä. Lastensuojelun resurssit ja palveluvalikko eivät kohtaa näiden lasten ja nuorten tarpeiden kanssa.

Lastensuojelulain uudistuksessa pyritään vastaamaan näiden lasten tarpeisiin, hallituksen esitys on tarkoitus antaa keväällä 2022. Hallituksen esitysluonnoksessa säädettäisiin vaativasta sijaishuollosta ja sen sisälle integroitavista päihde- ja vieroitushoidosta sekä kuntoutuksesta. Lisäksi erityisen huolenpidon (EHO) järjestäminen rajattaisiin julkiselle toimijalle.

Erityisen huolenpidon aikana kajotaan rajusti lapsen perusoikeuksiin ja käytetään merkittävää julkista valtaa. Reagoimalla tuleviin muutoksiin ja nykyisiin tarpeisiin, on Päijät-Hämeessä mietittävä terveydenhuollon palveluiden integroimisen mahdollisuuksia osaksi sijaishuoltoa (päihde- ja mielenterveyspalvelut).

Vaativan sijaishuollon tarkoitus on vastata kaikista heikoimmassa asemassa ja suurimmassa tuen tarpeessa olevien lasten tarpeisiin. Lastensuojelu ei voi yksin auttaa näitä lapsia, vaan tarvitsee tuekseen terveydenhuollon osaamista ja palveluita. Lapsella on oikeus tarvitsemiinsa ­sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluihin.

Erityisen huolen­pidon aikana kajotaan rajusti lapsen perusoikeuksiin ja käytetään merkittävää julkista valtaa.

Oman EHO-osaston perustaminen on kallis investointi, mutta se on väistämättä edessä, mikäli erityinen huolenpito keskitetään julkiselle toimijalle. Tällä hetkellä 40 prosenttia EHO-paikoista tuotetaan valtakunnallisesti yksityisellä sektorilla ja käyttöaste on 100 prosenttia.

Päijät-Hämeessä erityisen huolenpidonpalvelut tuotetaan tällä hetkellä yksin ostopalveluina ja kustannukset voivat olla lasta kohden yli 15 000 euroa kuukaudessa. Tästä huolimatta lapset joutuvat jonottamaan paikkoja, vaikka EHO:n tarve olisi akuutti.

Sosiaalipalvelut eivät saa jäädä terveydenhuollon jalkoihin uudistuksessa. Sosiaalihuolto ja terveydenhoito eivät ole toisiaan poissulkevat toimijoita, vaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tulee kehittää rintarinnan rajapintoja hyödyntäen asiakkaiden parhaaksi.

Miina Harmaala

Ensihoitaja, sairaanhoitaja, yrittäjä, kaupunginvaltuutettu, aluevaaliehdokas (kesk.)

Lahti