Pääkirjoitus: Järki on hyvä pitää mukana ilotulitteiden käytössä

Perjantain ja lauantain välisenä yönä kuluva vuotemme vaihtuu jälleen uuteen toivottavasti juhlavissa tunnelmissa koronarajoitukset huomioiden.

Järki on syytä pitää mukana myös ilotulitteiden ampumisessa. Ilotulitteet kuuluvat perinteisesti uudenvuodenjuhlintaan siinä missä ystävien tapaaminenkin. Viime vuosina suhtautuminen ilotulitteiden käyttöön on muuttunut kuitenkin aiempaa kriittisemmäksi.

Suomalaiset ampuvat vuodenvaihteessa taivaalle satojatuhansia kiloja ilotulitteita. Kappalemäärissä tämä tarkoittaa miljoonia yksittäisiä ilotulitteita. Niiden myötä ilmaan lentää myös valtavat määrät erilaisia kemikaaleja.

Ilotulitteet sisältävät aina ruutia, joka koostuu rikistä, hiilestä ja kaliumnitraatista. Lisäksi ilotulitteissa käytetään muun muassa kuparia ja strontiumia. Ilotulitteen väriefektit syntyvät kemikaaleista. Punaista väriä saadaan strontiumista tai litiumista, vihreää bariumista, violettia strontiumia ja kuparia sekoittamalla, oranssia kalsiumista, keltaista natriumista, sinistä kuparista, hopeaa alumiinista, titaanista tai magnesiumista.

Kemikaalit heikentävät ilmanlaatua uudenvuodenyönä erityisesti tyynellä säällä. Pienhiukkasten määrä voi olla paikallisesti jopa kymmenkertainen normaaliin verrattuna. Ilotulitteiden savut eivät ole terveydelle hyväksi, joten niitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää.

Ilmansaasteiden lisäksi ilotulituksista aiheutuu melusaastetta, joka saattaa pelottaa ja stressata herkkäkuuloisia ihmisiä ja lemmikkejä.

Haittoja voi vähentää ampumalla ilotulitteita syrjäisillä ja aukeilla paikoilla ja vain sallittuina aikoina uudenvuodenaattona kello 18–2. Monena päivänä jatkuva paukuttelu on sekä kiellettyä että vastuutonta.

Esimerkiksi koirien omistajille on hankalaa, jos paukuttelua on useampana päivinä yllättäviin aikoihin, jolloin ei tiedä varoa ulkona liikkumista aran lemmikin kanssa.

Kommentoi