Lukijalta: Mistä sotessa on kysymys?

Pentti Lampi kirjoitti ansiokkaasti Lukijalta-palstalla ( Seutu4 29.12.) sote-huollosta. Hän mainitsi, että hyvin toimiva terveydenhuollon kokonaisuus rakentuu vahvan ja toimivan perusterveydenhuollon varaan. Lisäksi tarvittiin sujuvaa yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa unohtamatta vuorovaikutusta sosiaalipalvelujen kanssa.

Tässä ongelman ydin onkin. Sote ei ole pelkkää perus- ja erikoissairaanhoitoa eli lääkärin vastaanottoa kuten julkisuudessa annetaan ymmärtää, vaan lähes näkymättömiin jäävä, suurempi osa sote-palveluista koostuu meille erittäin tärkeistä perhe- ja sosiaalipalveluista sekä ikääntyneiden palveluista ja kuntoutuksesta. Niistä palveluista, jotka koskettavat jokaisen kuntalaisen arkea tavalla tai toisella.

Meidän täytyy olla realisteja. Uusien aluevaltuutettujen lupaukset parempien palvelujen puolesta tulevat kokemaan kovan kolauksen, kun vihdoin käsitetään, kuinka ahtaissa talousraameissa arjen päätäntä tulee tapahtumaan.

Sote-uudistuksen päätökset liittyvät päätösvallan ja rahoituksen osittaiseen uusjakoon, ja monet asiat ovat vielä täysin avoimia.

Eteenpäin on kuitenkin pyrittävä. Tulevassa palvelurakenneuudistuksessa tärkeää on yhdyspintatyössä onnistuminen, ja se tarkoittaa hyvinvointialueella päättäjien tiivistä yhteistyötä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen kanssa.

Aluevaltuutettu ei myöskään voi ajaa pelkästään oman kunnan etuja, vaan näkökulman tulee ulottua yli kuntarajojen, ikävästi valtiontalouden etujen ristiaallokossa. Näistä syistä onkin tärkeää luoda moninaisia väyliä, joissa kuntalaiset, järjestöt ja seurakunnat saavat äänensä kuuluviin ja heitä tosiasiallisesti kuullaan.

Suuria pulmia on ratkaistava. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö korostaa ennalta ehkäisevän työn merkitystä, mutta jostain syystä ei toistaiseksi ole löydetty tarpeeksi vahvaa punaista lankaa. Nyt havahdutaan vain jälkitoimiin, kun peruuttamaton vahinko on jo tapahtunut.

Alaikäisten perustason mielenterveys- ja perheneuvolapalveluita kehitetään vauhdilla, koska korona-aika on horjuttanut uhkaavasti lasten ja nuorten mielenterveyttä. Yhdenkään lapsen tai nuoren ei pidä jäädä ilman apua, kun maailma uhkaa kaatua päälle.

Myös ikääntyneiden palvelussa ja kuntoutuksessa painitaan aina vain kasvavien tarpeiden parissa. Suuret ikäluokat ovat jo siinä iässä, että palvelujen tarve kasvaa eksponentiaalisesti. Laatuaikaa ja resursseja asiakkaille ei vain löydy. Meillä on myös koko maan tiukimmat omaishoidon kriteerit. Näen sen varjopuolet työssäni joka päivä. On aika vihdoin väljentää kriteeristöä ja tuoda inhimillisyys takaisin omaishoitoon. Työsarkaa riittää.

Tulevat vaalit ovat historialliset, sillä mitkään muut vaalit eivät ole keskittyneet pelkästään ihmisten hyvinvointiin. Käy(t)hän uurnilla.

Riitta Lalla

Sairaanhoitaja, aluevaaliehdokas (sit.), Asikkala

Kommentoi