Lukijalta: Malttia ilmastotoimiin

”Kukaan ei halua luontoamme, kumpuilevia peltomaisemia, ulkoilureittejä tai ilmastoa tahallaan tuhota.” Näin totesin joulukuisessa valtuuston kokouksessa, ”persujen jytkytyksessä”. Haluankin muistuttaa, että perussuomalaiset eivät kiistä ilmastonmuutosta, eivätkä halua kiihdyttää sitä.

On kuitenkin hyvin kyseenalaista, pystyykö Suomi tai Hollola yliampuvalla ilmastopolitiikalla pelastamaan muutoksen, joka on globaali ilmiö. Kansallisella tasolla on jo selkeästi nähtävissä, että liian kovien ilmastotavoitteiden asettaminen nostaa hintoja, kuihduttaa kilpailukykyämme ja tekee taloudenhoidon ylipäätään haasteelliseksi.

Nämä samat probleemat tulevat lähitulevaisuudessa realisoitumaan myös kunnallisella tasolla. Vihreä siirtymä tulee kalliiksi.

Kuten tiedossa on, edellinen valtuustomme on julistanut kuntaamme hiilineutraalisuustavoitteen. Lisäksi on MAL-sopimusta, ja Hollolan strategiassa mainitaan vastuullisuus, ekologisuus ja otsikkotasolla ”monta luontoa”.

Mielestäni tässä on jo tarpeeksi julistusta ilmaston puolesta. Ilmastonmuutoksesta puhutaan muutenkin nykyään paljon muiden muassa YK:n pääsihteeriä, presidenttiämme ja paavia myöden. Puhutaanko siitä mahdollisesti liikaa? Sanoisin, että kyllä. Tämä näkyykin muun muassa oireilevana nuorisona ja nuorina aikuisina. Onpa jouduttu nykyisin uusi termikin lanseeraamaan eli ilmastoahdistus.

Usein käytetyn mittarin, päästöt/asukas, mukaan päästöt (sis. maankäytöstä ja sen muutoksista aiheutuvat) olivat vuonna 2019 koko maailmassa 7,7 t CO2-ekv. / asukas, kun taas Suomen vastaava luku oli 6,4 t CO2-ekv. / asukas (lähteet stat.fi ja ilmasto-opas.fi).

Vihreä siirtymä tulee kalliiksi.

Mittarin mukaan suomalaiset ovat ilmastomielessä siis jo nyt edelläkävijöitä, vaikka meillä on suurimpaan osaan maailmaa verraten rasitteena kylmät säätilat ja pitkät, yksityisautoiluun pakottavat välimatkat. Tämä mittari ei tosiasiassa edes ole paras mahdollinen, eikä päästöjä tulisi tarkastella per asukas.

Nimittäin mitä hallitsemattomammin kehittyvissä, lämpimissä maissa väestö kasvaa, sitä syyllisemmältä suomalainen, pakon edessä talonsa lämmittämään joutuva, pohjoisen kylmän maan asukki tilastojen valossa näyttää. Suomen osuus muuten koko maailman CO2-päästöistä vuonna 2019 oli 0,06 % ja Hollolan jotain murto-osia tästä.

Mainitussa valtuuston kokouksessa todettiin lisäksi, että globaalisti meillä on 10 vuotta aikaa tehdä voitavamme ilmaston lämpenemisen torjumiseksi, jotta elämämme täällä olisi jatkossakin siedettävää.

Ehkä, mutta paikallisesti kuntapäättäjien vastuulla on ensisijaista huolehtia, että nimenomaan Hollola on 10 vuoden päästä sekä myös siitä eteenpäin tulevina vuosikymmeninä hyvä paikka elää ja asua niin meille nykyisille hollolalaisille kuin jälkikasvullemmekin.

Tämä toteutuu vain, jos teemme politiikkaa ja päätöksiä vastuullisesti sekä harkitsevasti talous ja kuntalaisten hyvinvointi edellä. Energiatehokkuuteen ja energian kulutuksen vähentämiseen voi toki pyrkiä, päästövähenemä tulee siinä samalla.

Pidetään siis Hollola jatkossa vakavaraisena, turvallisena, suomalaisen asukkaan etuja ajavana kuntana. Nyt hyväksytty kuntastrategia ja visio ovat oikein hyviä sellaisinaan.

Petri Palo

Kunnanvaltuutettu (ps.), insinööri

Hollola

Kommentoi