Lukijalta: Sopimuspalokunnista on huolehdittava

Päijät-Hämeessä toimii 21 sopimuspalokuntaa, ja niihin kuuluu noin 600 palokuntalaista. Nämä joukot osallistuvat vuositasolla noin 1 400 hälytystehtävään. Jo näiden lukujen perusteella voidaan sanoa, että puhutaan merkittävästä pelastustoimen voimavarasta maakunnassamme.

Päijät-Hämeessä sopimuspalokunnat hoitavat palokuntasopimuksiin perustuen pelastustoimen tehtäviä ­alueella. Palokuntien ja Päijät-Hämeen pelastus­laitoksen toimiva yhteistyö on kaiken lähtökohta.

Viime vuosina yhteistoiminta on mennyt reippaasti eteenpäin ja vuoropuhelusta on tullut jatkuvaa. Tästä kiitoksen voi antaa sopimus­palokuntien aktiivisille aluetoimijoille sekä pelastuslaitoksen sopimuspalokunnista vastaaville virkahenkilöille.

Nykytilaan ei silti voi tuudittautua. Kehitystyötä on jatkettava, ja olemassa olevista toimivista käytänteistä on pidettävä kiinni.

Maakunnassamme on sopimus­palokuntia, joilla on haasteita henkilöstön riittävyydessä. Tämä on uhka­kuva, johon on syytä reagoida vielä nykyistä vahvemmin.

Palokunnat tarvitsevat yhteistyötä niin työturvallisuuden osalta, rekrytoinneissa, koulutuksissa kuin kalustoasioissa, muutamia tässä mainitakseni.

Suoja­välineiden riittävyydestä ja altistumisen seurannasta on huolehdittava, oli sitten kyseessä mikä tahansa palokuntamuoto.

Sopimuspalokuntien toimintaa voidaan katsoa monelta kantilta. Millään tavalla järjestykseen laittamatta on huomioitava toiminnan kansantaloudellinen merkitys.

Hyvinvointialueiden käynnistyessä nykyinen kunta­rahoituspohjainen järjestelmä on historiaa, ja pelimerkit tulevat jatkossa valtiolta. Yhtä lailla, meidän yhdessä kantamillamme vero­tuloilla toimintaa pyöritetään.

­Sopimuspalokuntien toiminnan kustannustehokkuutta ei voitane tilastollisestikaan kiistää. Kiistatonta on myös se, että sopimuspalokunnat ovat tärkeässä roolissa laajoissa ja pitkäkestoisissa pelastus­toimen tehtävissä.

Työturvallisuus menee kaiken edelle myös pelastus­toiminnassa. Työ­turvallisuuslain mukaan sopimuspalokuntaan kuuluvan pelastustoimintaan vapaaehtoisesti osallistuvan henkilön työhön sovelletaan työturvallisuuslakia. Tosi­asiallisesti tämä asettaa pelastuslaitokselle työn­antajan roolin myös sopimus­palokuntien henkilöstön suhteen ja sitä kautta asiaan kuuluvat työturvallisuus­lain asettamat vastuut.

Näin vastuiden tulee olla kirkkaana mielessä. Esimerkiksi suojavälineiden riittävyydestä ja altistumisen seurannasta on huolehdittava, oli sitten kyseessä mikä tahansa palokuntamuoto.

Sopimuspalokuntalaiset kuten myös pelastustyötä ammatikseen tekevät ovat pääsääntöisesti orientoituneita auttamaan muita hädän tullen. He kantavat oman osansa yhteiskunnan turvallisuudesta ja tekevät sen ylpeänä.

Toiminta on yhteisöllistä, ja se edistää hyvinvointia myös fyysisen jaksamisen osalta asetettujen vaatimusten kautta.

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen henkilöstöllä on rautainen ammattitaito niin päätoimisilla työntekijöillä kuin sopimuspalokuntalaisilla.

Tästä henkilöstövoimavarasta on pidettävä tiukasti kiinni ja huolta myös hyvinvointialueen aloittaessa. Toimenpiteitä se vaatii, laakereilla ei voida jäädä lepäämään.

Jarkko Niemi

Sopimuspalokuntalainen, Päijät-Hämeen Pelastus­laitoksen johtokunnan jäsen, aluevaaliehdokas (sd.)

Hollola

Kommentoi