Uutta aluehallintoa valmisteleva ryhmä esittää ( ESS 2.1.), että varsinaisia päätöksentekoelimiä olisivat vain lakisääteiset valtuusto, hallitus ja pelastuslautakunta. Sosiaali- ja terveystoimi, jotka muodostavat 97 prosenttia uuden hyvinvointialueen budjetista, saisivat vain lausuntoja ja mietintöjä antavat toimielimet, valiokunnat.
Ajatuksena on, että perustettavat asiakas- ja hyvinvointivaliokunnat toimisivat samaan tapaan kuin eduskunnassa. Siellä valiokunnilla on keskeinen rooli. Niiden mietinnöt ovat täysistunnoissa päätöksenteon pohjana, ja ne voivat tehdä muutoksia hallituksen esityksiin.
Paikallistasolla lain sanelema käytäntö on päinvastainen. Valiokunnan mietintö menisi hallituksen käsittelyyn, eikä hallituksella olisi velvollisuutta noudattaa valiokunnan kantaa. Lisäksi, jos valiokunnalla ei ole budjettivastuuta, ovat mietinnöt helposti epärealistisia toiveiden tynnyreitä. Tällöin ollaan samassa tilanteessa kuin muun muassa monien kaupunginosajohtokuntien kohdalla: mietintöjä annetaan niiden itsensä vuoksi.
Valmisteluryhmä on oikeassa siinä, ettei terveys-, sosiaali- ja pelastustoimia tule enää hallinnoida erillisinä, vaan niiden toiminnoista on päätettävä yhteisesti. Toimielimillä tulee kuitenkin olla myös todellista valtaa.
Yhtälö on hankala. Mikäli on juridisesti mahdollista, kirjattakoon minimivaatimuksena hallintosääntöön määräys, että hallituksen tulee ottaa valiokunnan mietintö huomioon, ja että mietinnön tulee olla yhteensopiva talousarvion kanssa.
Toinen mahdollinen hallintomalli ovat lautakunnat, joilla on päätösvalta alansa asioista. Poliittisen seurantaryhmän puheenjohtaja Mika Kari näki ongelmana ( ESS 2.1.), että niihin valittaisiin ulkopuolisia. Tämä voidaan estää hallintosäännön määräyksellä, jolla niihin voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Tällainen sääntöluonnos on jo olemassa.
Hallintomallit voivat vaikuttaa kaukaisilta päätehtävän, ihmisten hoidon, kannalta. Mikäli sosiaali- ja terveysasioissa valta jää pelkästään aluehallitukselle, keskittyy se käytännössä noin 10 henkilölle. Tiedämme suurista kaupunginvaltuustoista ja eduskunnasta, että salissa yksittäisen päättäjän kanta hukkuu massaan. Niissä ei asioihin enää vaikuteta.
Nimenomaan lautakunnissa ja valiokunnissa piilevät rivipoliitikon, jolla on kontakti asukkaisiin, vaikutusmahdollisuudet. Sen vuoksi hallintomalleillakin on merkitystä.
Pekka Törrönen
Aluevaaliehdokas (kok.)
Orimattila