Lukijalta: | Hollolaan kannattaa rakentaa uusi uimahalli

Eira Leppänen kirjoitti Hollolan Sanomissa 12.1.2022, että hänen mielestään Hollolan uimahallia ei saa purkaa. Kirjoituksessa hän kuvaa tunnesidettään Hollolan uimahalliin. Tunnetta ei pidä sotkea päätöksentekoon siitä, mikä rakennus kannattaa purkaa ja mikä korjata. On parempi tehdä tällaiset päätökset järkiperusteisesti.

Suomessa osattiin tehdä kestäviä ja pitkäikäisiä rakennuksia aina 1960-luvulle saakka. Surkein ajanjakso suomalaisessa rakentamisessa kesti 1970-luvulta 1990-luvulle. Hollolan uimahalli on valmistunut vuonna 1986.

Tiedetään jo ilman kuntotutkimuksia, että tuon ajan rakennuksissa on paljon rakenteellisia ongelmia. Ongelmia aiheuttaa muun muassa kapillaarikatkon puuttuminen.

Nykyisin rakennukset tehdään siten, että perustusten alla on sepeliä noin 300 mm. Kapillaarikatko estää sen, että maaperässä oleva kosteus ei pääse nousemaan rakenteisiin ja aiheuttamaan ongelmia.

Toinen ongelmakohta on Hollolan uimahallin yläpohja, joka ei ole tuulettuva rakenne. Tuulettumattomissa yläpohjissa on havaittu erityisesti uimahalleissa merkittäviä ongelmia. Tämä johtuu siitä, että uimahallissa on erittäin suuri sisäilmankosteus ja siksi tuulettumaton yläpohja ei ole tällaiseen rakennukseen soveltuva ratkaisu.

Keskustelin kesällä 2021 uimahallin tilanteesta Hollolan rakennuttajapäällikön kanssa. Hän kertoi puhelinkeskustelussa, että uimahallissa on maanpinnan alapuolisissa seinissä mineraalivillaeristeitä.

On ollut yleisesti tiedossa jo 1980-luvulla, että mineraalivillaeristeitä ei saa käyttää maanpinnan alapuolisissa rakenteissa.

Tällaiset rakennusaikaiset virheet kertovat siitä, että uimahalli ei ole rakennettu hyvin.

Hollolan uimahallissa on paljon elementtirakenteita. Elementtirakenteet ovat melko vaikeita korjata.

Rakennukset suunniteltiin tuohon aikaan siten, että ne ovat 50 vuotta käytössä ja puretaan tämän jälkeen.

Ongelmallisia uimahalleja on yritetty korjata eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Espoon kaupunki on yrittänyt korjata 1965 rakennettua Tapiolan uimahallia. Uimahalliin tehtiin 2000-luvulla erittäin laaja peruskorjaus, joka valmistui 2005. Museovirasto oli tiiviisti mukana rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi luokitellun uimahallin peruskorjauksessa.

Valitettavasti uimahallissa ilmeni ongelmia pian peruskorjauksen jälkeen ja uimahallia yritettiin korjata useita kertoja tämän jälkeen. Korjauksissa ei onnistuttu ja uimahalli jouduttiin sulkemaan 2016. Espoon uimahalli on ollut suljettuna nyt kuusi vuotta, ja uimahallin laaja peruskorjaus on tarkoitus aloittaa tänä vuonna.

Hollolan uimahallin korjauksen kustannusarvio on 95 prosenttia uudisrakentamisen hinnasta. Yleisesti tiedetään, että korjausrakentamisessa täytyy aina varautua kustannusten ylityksiin, ja voidaan olla melko varmoja siitä, että korjauksen hinta nousee tässä tapauksessa lähelle uudisrakennuksen hintaa. Korjatun rakennuksen käyttökustannukset ja ylläpitokustannukset tulisivat olemaan suuremmat kuin uudessa uimahallissa, joten uudisrakennus on taloudellisesti ainoa järkevä ratkaisu.

Rakennustekniikka on kehittynyt viimeisien vuosikymmenien aikaan merkittävästi, ja voidaan olla varmoja, että tämän päivän normien mukaan rakennettu uimahalli on merkittävästi parempi kuin vuonna 1986 valmistunut uimahalli. Siksi uuden uimahallin rakentaminen on huomattavan paljon riskittömämpi vaihtoehto kunnalle.

Hollolalla ei ole taloudellisia resursseja lähteä harjoittelemaan uimahallin korjausta ja uuden uimahallin rakentaminen mahdollistaa sen, että uimahallipalvelut eivät katkea korjausrakentamisen ajaksi.

Jarno Pölönen

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan lehtori

Hollola