Sote-uudistus on pääsemässä alkuun myös Päijät-Hämeen hyvinvointialueella, jossa vaaleilla valittu aluevaltuusto on järjestäytynyt vaalitulokseen perustuvassa yhteisymmärryksessä. Toivottavasti tämä yhteisymmärrys jatkuu tulevissa päätöksissä.
Hyvinvointialueen valmistelut on tähän saakka vedetty hyvinvointiyhtymän nykyisen virkajohdon tiukassa ohjauksessa, ja se on käyttänyt muun muassa hyvinvointistrategian laadinnassa NHG-konsulttiyhtiötä. Saman konsulttiyhtiön käsialaa on yhtymän palveluverkkosuunnitelma sekä toimipisteiden karsiminen ja palvelujen yksityistäminen.
Virkajohdon tyrkyttämä hallintosääntömalli rakentuu pitkälti vanhaan yhtymän hallintomalliin, jossa heidän näpeissään oleva hallitus käyttäisi todellista valtaa. Tämän he ovatkin kirjanneet hallintosääntöön seuraavasti: ”Aluehallitus johtaa hyvinvointialueen toimintaa ja vastaa hyvinvointialuelaissa säädetyistä tehtävistä.”
Tämä on täydellisessä ristiriidassa hyvinvointialuelain kanssa, joka yksiselitteisesti säätää, että ”hyvinvointialueella on aluevaltuusto, joka vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen päätösvaltaa”.
Siis, painostuksen alaisena aluevaltuuston hyväksymä tilapäinen hallintosääntö antaa aluehallitukselle enemmän valtaa kuin laki sallii. Jos tämä hallintosääntö saa valitusajan umpeuduttua lainvoiman, on uhkana, että aluehallitus käyttää saamaansa valtaa tavalla, jonka päätöksiä olisi vaikea jälkikäteen kumota.
Enkä vähääkään epäile, etteikö vallastaan tiukasti kiinni pitävä virkajohto pyrkisi hyödyntämään ”välirauhaa” omien etujensa ajamiseen ja sementointiin.
Mielestäni yhtymässä on vastuuttomasti laiminlyöty hallinnon ja talouden ulkoinen valvonta.
Hyvinvointialuelakiin on kirjattu selvästi aluevaltuuston tehtävät (22 §) ja aluehallituksen tehtävät (43 §), ja ne tulee selvästi sellaisenaan kirjata Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hallintosääntöön.
Sudenkuoppien poistamiseksi aluehallitukselle ei tule antaa valtuuksia muun muassa osakeyhtiön perustamiseen ja mahdollistaa toimitusjohtajalle valtaoikeuksia päättää yksin jopa viiden miljoonan euron hankinnoista, sopimuksista ja laitehankinnoista, kuten yhtymässä nyt tehdään.
Tämän rinnalla nappikaupaksi rinnastettavien pesuainekauppojen lahjusjupakan olettaisi toimivan varoittavana esimerkkinä.
Sote-alan uudelleenjärjestelyissä asiantuntijat ovat nähneet piilevän korruption vaaran. Mielestäni yhtymässä on vastuuttomasti laiminlyöty hallinnon ja talouden ulkoinen valvonta.
Kuntaliiton hallintosääntömallista poiketen voimassa olevassa hallintosäännössä ei nytkään esitetä perustettavaksi omaa tarkastusyksikköä sekä tarkastuslautakunnan asioiden valmisteluun ja asioiden esittelyyn paneutuvan tarkastusjohtajan palkkaamista. Tämä laiminlyönti tulee ehdottomasti korjata.
Seppo Korhonen
Aluevaltuutettu, tarkastuslautakunnan jäsen (Pro Lahti)
Lahti