Ensin raskas korona-aika. Koko hoitohenkilöstö venyy. Sitten tulevat palkkaneuvottelut, josta ei tule tulosta. Uhkana pakkolait. Ehei, tällä lailla ei saada väkeä pysymään hoitoalalla.
Hoitajat ovat työntekijöitä eivätkä maaorjia. Samoin hekin, jotka työskentelevät koko hoitoketjussa ja tukipalveluissa. Kaikki ovat tällä hetkellä sopimuksettomassa tilassa, koska hoitoala vaatii oikeutetusti lisää palkkaa vaativaan työhönsä.
Mihin jäi kuuntelu? Kuka rakastaa omaa ääntä eniten? Tuntuu, että nyt halutaan ajaa suojelutyöhön perustuvaa pakkolakia kuin käärmettä piippuun. Nyt piti puolustaa pienipalkkaista hoitohenkilökuntaa, mutta näyttää käyvän päinvastoin?
Mihin jäi kuuntelu?
Turusta yliopistollisesta keskussairaalasta kantautuu uutisia, että välttämättömään dialyysihoitoon on saatu jopa enemmän hoitajia kuin normaaliaikana. Hoito ei ollutkaan siellä uhattuna.
Propagandarintama jauhaa täysillä ja kaikki huutavat toistensa päälle. Lisäksi joistakin sairaanhoitopiireistä on uutisoitu, että hoitajille langetetaan rekrytointikielto, jos haluavat lähteä nykyisestä työstään pois.
Joku ehdotti terveysperusteista veroa, jolla tuloutettaisiin hoitohenkilökunnan palkankorotuksiin. Se olisikin hyvä idea, jos se ei yritysten mielestä vääristäisi kilpailua ja pidettäisiin yritysten mielestä kiellettynä valtiontukena. Jollakin lailla tämä tilanne pitäisi ratkaista, vaikka hallitus lausuu, ettei se ole neuvottelujen osapuoli.
Sami Korkiakoski
Lahti