Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Maakunnan kokoista ajattelua

Päijät-Hämeen aluehallinto aloitti aluevaalien jälkeen valmistautumisen 2023 tammikuuhun, kun järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille. Mukana ovat kaikki päijäthämäläiset kunnat.

Aluehallinnon tehtävä ja velvollisuus on tarjota sosiaali- ja terveyspalvelut tasavertaisesti kaikille päijäthämäläisille. Koko aluehallinnon budjetti tulee suoraan valtion kassasta, eli peruskuntien ohjausvalta on mitätön. Aluehallinto tekee sen työn ja vastaa niistä palveluista, joista aikanaan vastasi yksittäinen kunta.

Päijät-Hämeen tulevaisuuden ja sen asukkaiden hyvinvoinnin kannalta on ratkaistava yksi yhtälö. Maakunnan asukasluvun kehitys on ollut miinusmerkkinen, joten yksittäisen kunnan väkiluvun kehitys ei ole olennaista.

Hyvinvointialue kykenee säilyttämään kattavan palveluverkon ainoastaan, kun koko maakunnan elinvoimaa kasvatetaan ja väestössä pääsemme kasvu-uralle etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Se on kokonaisuus, johon kuuluu houkutteleva yritys- ja elinkeinopolitiikka sekä monien mahdollisuuksien asukaspolitiikka. Sen rinnalla tulevat muut vetovoimatekijät, kuten koulutus, luonto, harrastus- ja ulkoilumahdollisuudet sekä palveluverkkojen toimivuus.

Ei kaikkien kymmenen kunnan tarvitse olla varustettu samoilla vahvuuksilla eikä taistella samoista asioista toisiaan vastaan. Yhdellä on paremmat logistiset yhteydet ja maavaranto teollisuuden tarpeisiin, toinen tarjoaa viihtyisyyttä erilaisiin asumisen ratkaisuihin.

Muistan hyvin, kun olin Lahden päätöksenteossa vastuullisissa tehtävissä, kuinka kadehdin Hollolan tonttipolitiikkaa jopa hiukan närkästyneenä. Tänään tunnustan häpeillen, että olinpa hölmö, kapeakatseinen ja kokematon.

Hollola teki omakotitonttien tarjonnalla hienon kädenojennuksen monille Lahdessa työssä käyville nuorten perheiden vanhemmille. Tai Itä-Häme, missä Heinola tarjoaa ainutlaatuisia asuinpaikkoja järvimaisemissa. Vierumäelle on kasvamassa yhä vireämpi teollisuuden ja matkailun keskittymä.

Heinolan pohjoispuolella Sysmä on rohkeilla ratkaisuilla säilyttänyt elinvoimansa, viimeisimpänä innovaationa rakennusjärjestyksen muutos, missä vapaa-ajan tonteille sallitaan kahden päärakennuksen rakentaminen.

Kotikunnassani Asikkalassa on viimeksi kuluneen vuoden aikana käsitelty yli 50 poikkeuslupaa vihreä valo päällä, missä on haettu käyttötarkoituksen muutosta vapaa-ajan asunnosta vakituiseen asumiseen.

Tässä muutama esimerkki siitä, että jokaisella meillä on tehtävämme itsenäisinä kuntina. Yksin emme ole mitään, mutta yhdessä voimme voittaa.

Meillä on maakunnallinen elinkeino- ja matkailu- sekä tapahtumayhtiö ja hyvä niin. Onko meillä riittävä keskustelualusta maankäytön ja tonttitarjonnan osalta kuntien kesken?

Mutta ennen kaikkea meillä on kehitettävää toistemme tuntemisessa, ymmärtämisessä ja yhteistyössä. Päijät-Häme pärjäsi heikosti, kun tutkittiin maakuntahenkeä ja yhteenkuuluvuutta. Mitä enemmän ajattelemme maakunnassa ”me”, sitä vetovoimaisempia olemme.

Eteläisen kehätienkin ratkaisivat pitkälti Lahden kauluskuntien kansanedustajat. 2000-luvun alussa oli lähellä, että koko kehätiehanke olisi haudattu, kun kolme neljästä lahtelaisesta kansanedustajasta vastusti tien rakentamista nykyiseen paikkaan. Loistava esimerkki, että edunvalvontaa on tehtävä koko maakunnan voimin, eikä marssia minä- tai kuntakylki edellä.

Tulen esittämään juhannusviikolla maakuntavaltuuston kokouksessa, että järjestäisimme ”Päijät-Häme summitin”. Sellaisen yhteisen seminaarin, missä etsisimme entistä konkreettisemmin yhteistä suuntaa, yhteisiä tavoitteita ja opettelisimme yhä enemmän yhdessä tekemistä. Kaivetaan peruskunnista esiin kaikki maakunnan positiiviset voimavarat ja hyödynnetään ne kasvun raaka-aineeksi.

Kirjoittaja on Päijät-Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja.