Hyvinvointia ja terveyttä pitää edistää monin keinoin

Ihmisten terveys perustuu lukuisiin eri tekijöihin, joiden keskinäisestä vaikutuksesta ja tasapainosta riippuu lopputulos. Fyysistä, psyykkisistä ja sosiaalisista osatekijöistä muodostuu kokonaisuus, joiden hyvä tasapaino on terveyden edellytys.

Yleisesti hyväksytään ajatus, että elinympäristö luo puitteet ihmisen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle terveydelle. Moni tuttu elinympäristössä kohdattava asia tukee ihmisen terveyttä. Sellaisia asioita ovat esimerkiksi ympäristön virikkeellisyys, luonnonläheisyys, esteettömyys ja yhteisöllisyyttä edistävät rakenteelliset ratkaisut. Huonosti suunniteltu arkisen elämän toimintaympäristö saattaa olla osatekijänä sosiaaliseen syrjäytymiseen tai sairastumisriskiin.

Lainsäädännössä keskeisenä tavoitteena on sekä väestön että yksilöiden terveyden ylläpito ja edistäminen. Painopisteenä säädöksissä on ihmisten fyysisen terveyden suojeleminen. Tältä pohjalta terveydensuojelulaissa on säädöksiä ja ohjeita muun muassa vesihuoltoon, jätevesihuoltoon, asuntojen ja yleisten tilojen terveydellisiin vaatimuksiin, uimavesiin ja yleiseen elintarvikehygieniaan liittyvistä asioista. Ympäristöterveydenhuollon toimintayksikkö vastaa osaltaan tärkeänä viranomaisena näiden säädösten mukaisesta toiminnasta.

Maankäyttöä ja rakentamista ohjaavissa säädöksissä tähtäin on luoda edellytykset sellaiselle alueiden käytölle ja rakentamiselle, että syntyy hyvä elinympäristö. Se on tärkeä ihmisten terveyden perusta. Turvallisen ja terveellisen rakentamisen ohjeistusta löytyy rakentamismääräyskokoelmasta.

Asuinalueiden ilmanlaadun, vilkkaiden liikenneväylien, teollisuusalueiden riskien, asuinalueiden viihtyisyyden ja turvallisuuden ja monien muiden tekijöiden on todettu heijastuvan ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimustiedon pohjalta tiedetään lukuisten ympäristöaltisteiden aiheuttavan kansanterveydellisiä terveyshaittoja. Elinympäristön aiheuttamat terveyshaitat ovatkin tärkeä osa ihmisten hyvinvointiin vaikuttavista, seurantaa ja toimenpiteitä vaativista tekijöistä.

Tutkimustietoa on olemassa runsaasti. Sen pohjalta on todettavissa, että ympäristöaltisteet aiheuttavat väestötasolla merkittävää kuolleisuutta, huomattavia vuotuisia tautimääriä ja erilaisia muita ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin heijastuvia vaikutuksia. Ympäristön terveyshaittojen jatkuvan seurannan ja erityisesti niiden ennalta ehkäisemisen tulee olla tärkeä yhteiskunnallisen toiminnan painopiste.

Terveellisiin ja turvallisiin asuin- ja elinolosuhteisiin vaikutetaan erityisesti kaavojen kautta tekemällä terveys- ja hyvinvointihaittoja ehkäiseviä ratkaisuja. Kaavatasosta riippuen näkökulma ympäristövaikutuksiin vaihtelee, mutta tavoitteina ovat terveellinen ja turvallinen asuinympäristö, haitallisten terveysvaikutusten ehkäiseminen ja onnettomuusriskien vähentäminen. Kuntatasolla yleis- ja asemakaavoissa korostuvat myös vaikutukset terveyteen, sosiaalisiin olosuhteisiin ja kulttuuriin.

Päätöksentekijöillä on olemassa riittävät edellytykset vaikuttaa terveellisen ja turvallinen elin- ja toimintaympäristö syntymiseen. Tärkeä osatekijä on myös, että suunnittelukäytäntöihin sisältyy erityisesti suurien hankkeiden yhteydessä erillinen ympäristövaikutusten arviointi. Luonnollisesti tärkeää on hahmottaa myös se, että rakennetusta ympäristöstä aiheutuvat mahdolliset terveyshaitat eivät noudata kuntarajoja. Hyvälle yhteistyölle ja yhteistyön rakenteille on tässäkin asiassa tärkeä perusteensa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kannattaa käyttää kaikkia soveltuvia mahdollisuuksia. Tällöin vaikuttamista elinympäristöstä mahdollisesti aiheutuviin tekijöihin ei ole syytä unohtaa. Ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ei tuoteta vain sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä. Siihen vaikuttaa koko elinympäristö. Siitä kannattaa huolehtia.

Kirjoittaja on hollolalainen lääkintöneuvos, LT, yleislääketieteen ja ympäristöterveydenhuollon erikoislääkäri.