Yksi asia nousee vuodesta toiseen esiin, kun tapahtumien järjestäjiä haastattelee Seutunelostenkin alueella: juuri mitään ei tapahtuisi ilman kyläläisten ja kuntalaisten talkoohenkeä.
Tapahtumat tarvitsevat talkoolaisia toimiakseen, oli kyse sitten pienestä muutaman hengen järjestämästä tapahtumasta tai vaikka isommasta festivaalista.
Pahimmassa tapauksessa pitkät perinteet omaavia tapahtumia joudutaan lopettamaan, jos innokkaita vapaaehtoisia ei löydy niiden tekijöiksi. Tilannetta pahentaa entisestään koronan aiheuttamat kaksi edellistä heikkoa tapahtumakesää.
Tulevana lauantaina ”kantri” soi jo 32. kertaa Orimattilassa. Tapahtumaan vaaditaan niin järjestysmiehet, esiintymislavojen kasaajat, heinäpaalien hakijat kuin myös jälkisiivouksen tekijät. Viime vuosina järjestäjät ovat joutuneet laajentamaan talkoolaisten hakua.
Toinen musiikkitapahtuma, reilu viikko sitten pidetty Nastolan Rautalankafestarit, meinasi jo aiemmin kuivua kasaan talkooväen vähäisen määrän seurauksena. Järjestäjät etsivät talkoolaisia lehti-ilmoituksella ja sosiaalisessa mediassa.
Rautalankafestareilla vapaaehtoisia tarvitaan eri tehtäviin kaikkiaan noin 50, kun ulkopuolisia palkataan vain järjestyksen pitoon. Haasteista huolimatta rautalankamusiikki soi jälleen, ja ensi vuonna olisi luvassa jo 25-vuotisjuhla.
Viime lauantaina Kalkkisten kyläpäivä keräsi tuttuun tapaan kylän ääriään myöten täyteen kävijöitä. Tapahtuman järjestäminen on talkoolaisten varassa. Kuten arvata saattaa, myös Kalkkisten kyläpäivillä sai kuulla toivomuksen uusista talkoolaisista.
Kahden välivuoden jälkeen Hollolan Keskiaikatapahtuma kerää 22.–24. heinäkuuta Hollolan kirkonkylälle keskiajasta kiinnostuneita. Millainen tapahtumasta tulisi, jos keskiaikaisia elävöittäjiä ja muita talkoolaisia ei olisi?
Lahden seudun vetovoimasta puhutaan usein talouden näkökulmasta ja huomiota kiinnitetään myös muuttovoittoon tai -tappioon. Mikäpä olisi parempi keino vetovoiman ja muuttovoiton piristämiseksi kuin yhteistä talkoohenkeä vaalimalla kylien ja kuntien aktivoiminen.
2
