Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hoitoala on nyt säästetty henkihieveriin

Aluevaltuutetuilla on edessään äärimmäisen merkittävä urakka hyvinvointialueuudistuksen astuessa voimaan vuoden alusta.

Peräti 68 prosenttia Päijät-Hämeen kuntavaltuutetuista ja kuntajohtajista antoi Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreessa kyselyssä tylyn arvion valmiuksista ryhtyä toteuttamaan hyvinvointialueuudistusta. Vaikka olemme Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä jumpanneet tätä jo viisi vuotta?

Ovatko kuntapäättäjät nyt ymmärtäneet, että uudistus pudottaa kunnat täysin sote-kelkasta, kun palvelut siirretään hyvinvointialueille ja rahoitus valtion vastuulle?

Kuntien verotuotot tippuvat huimasti, joten ymmärrettävästi kannetaan huolta siitä, riittävätkö jäljelle jäävät rahat kunnan omien palveluiden ja elinvoiman kehittämiseen. Puhumattakaan valtion resurssien riittävyydestä hyvinvointialueille.

Suurimpien suomalaisten työnantajien listalla on tapahtunut sikäli merkittäviä muutoksia, että ne peilaavat jo talouden suuria ilmiöitä.

Nyt päättäjät, olkaapa tarkkoina! Suomen sadalla suurimmalla yritystyönantajalla on kotimaassa työssä lähes 400 000 henkilöä ja reilut 360 000 ulkomailla. Ulkomailta on jo vähennetty tuhansittain työpaikkoja. Näissä luvuissa ei näy vielä Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia suomalaisten yritysten ulkomaisten toimintojen myyntiin ja lakkautuksiin.

Entä millaisia työpaikkoja nämä suurimmat yritykset tarjoavat? Hyväpalkkaisia asiantuntijatöitä vai pienipalkkaisia hoiva-alan pätkätöitä? Kasvavatko käytettävissä olevat verotulot vai lisääntyvätkö yhteiskunnan tuen tarpeet, kuten esimerkiksi toimeentulotuki- ja asumistukimenot? Toimivatko ne markkinaehtoisesti vai nojautuvatko ne yhteiskunnan verorahoitukseen?

Mitkä toimialat kasvavat ja mitkä kutistuvat? Kuka nämä suurimmat työnantajat ylipäänsä omistaa? Valuvatko voitot ja osingot ulkomaille?

Suomi poikkeaa muista eurooppalaisista maista sodan jälkeisten suurten ikäluokkien lukumäärällä, ja kansakuntamme hoivantarve kasvaa kasvamistaan.

Hoivan lakimuutokset ja tuiki tarpeellinen hoitajamitoitus järeimmässä vanhusten hoivassa ovat kasvattaneet hoivayritysten määrää ja yrityskauppoja. Hoivayhtiöt ovat olleet terävinä valveilla ja valmistautuneita muutoksiin.

Yrityskauppoja on tehty ennennäkemättömästi, ja pian hoivayritys Attendo pienipalkkaisine hoitajineen onkin Suomen suurin työnantaja mennen Keskon ja Nokian ohi! Kyse on samalla ruotsalaisen pörssiyhtiö Attendo AB:n kasvusta, kannattavuudesta ja osingoista. Ja pian koko Oy Suomi Ab on yksityistetty!

Vanhustemme viimeisten elinvuosien hyvän hoidon lisäksi kyse on kaikkien suomalaisten hoitoonpääsystä. Jo vuosia sitten ennakoitu hoitajapula on nyt räjähtänyt näkyviin kotihoivassa, leikkausjonoissa ja sairaaloiden päivystyksessä.

Paineet alkavat nyt purkautua lakkovaroitusten, hakukieltojen ja tilapäisten siirtojen kieltojen muodossa. Joukkoirtisanoutumisista puhumattakaan. Hoitoala on säästetty henkihieveriin!

Eiko nyt ole tarpeeksi kauan venytetty hoitoalan ihmisten pinnoja?

Kirjoittaja on vääksyläinen sairaanhoitaja.