Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hollolan kunnan vetovoima

Nyt pitäisi kellojen herättää niin virkamiehet kuin päättäjätkin pohtimaan oikein vakavissaan Hollolan kunnan vetovoimaisuutta. Kunnan asukkaille ja kuntaan muuttaville ei esimerkiksi riitä vain kaunis ja puhdas luonto.

Opetuksen keskittäminen suuriin kouluyksiköihin ja sote-keskuksen nykyinen toimintamalli eivät saa kiitosta kaikilta kuntalaisilta. Kylien väkiluku pienenee, kun palvelut heikkenevät ja keskitetään Salpakankaalle. Eniten kärsivät lapsiperheet ja vanhukset.

Lapsiperheille on tärkeää, että juuri heidän tarvitsemansa palvelut ovat asuinpaikkaa lähellä. Harrastuspaikkoihinkin tulee kohtuuttomia matkoja kyliltä. Palvelujen keskittämisen johdosta vanhukset siirtyvät asumaan kuntakeskukseen tai hankkivat kalliista palvelukodista asuinpaikan.

Hollolan kunnassa oli aikoinaan hyvä terveyskeskus, joka perustui omalääkärin käyttöön. Hollola oli jopa valtakunnallisesti kuuluisa hyvästä terveyskeskuksestaan, johon pääsivät asiakkaat nopeasti saamaan hyvää ja vastuullista hoitoa. Oli totaalinen virhe muuttaa hyvää käytäntöä.

Onneksi nykyinen perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénkin on tuon valtakunnallisen virheen huomannut ja herättänyt keskustelua, että pitäisikö kuitenkin palata omalääkärikäytäntöön.

Sote-keskuksessa ei tiedä, kenelle tiimin lääkärille saa ajan. Lääkäri ei tunne potilasta välttämättä. Pelkkä tietokoneelta tietojen katselu ei aina johda potilaan kannalta hyvään lopputulokseen. On tosi turhauttavaa aina selittää uudelle lääkärille tai hoitajalle oma terveystilanteensa.

Omahoitajasysteemiä pitäisi myös kehittää. Omahoitajalle soittopyyntöjä jättäneet valittavat, että takaisinsoittoa voi joutua odottamaan 3–4 päivää. Tätäkö on palvelu Hollolassa?

Kyläkoulut katoavat, lukio on poistettu, sote-keskus pyörii ontuen, bussiliikenne on heikentynyt, kulttuuripalvelut ovat minimissä, pankit lähteneet kunnasta, kuntien eri kylät eriarvoistuvat palvelujen puutteen vuoksi, kuntalaisten toiveilla ei tunnu olevan merkitystä ja niin edelleen.

Jos tämä meno jatkuu ja valtuustoon valitaan samoja päättäjiä, jotka ovat tämän aikaansaaneet, kunnan väkiluvun väheneminen jatkuu. Onko koko virkamieskunta myös leipiintynyttä?

Tilanne on siis todella vakava, vai onko virkamiesten ja päättäjien tavoite, että vuosittain vain talous näyttää suurta plussaa, palveluista viis. Nyt jo monet perheet harkitsevat kunnasta poismuuttamista.

Niin virkamiehet kuin päättäjätkin, kuunnelkaa kuntalaisten toiveita ja toteuttakaa niitä mahdollisuuksien mukaan.

Kirjoittaja on hollolalainen kunnanvaltuutettu ja aluevaltuutettu (kesk.).