Asikkalassa kutsuttiin perjantaiksi koolle kaikille avoin keskustelutilaisuus, kun kunnassa oli havaittu nuorten häiriökäyttäytymisen lisääntyneen merkittävästi kuluneen vuoden aikana. Nuorten levottomuus on näkynyt muun muassa näpistelynä, ilkivaltana, päihteiden käyttönä ja keskinäisenä väkivaltana.
Samanlaista viestiä on kuulunut myös esimerkiksi Hämeenkoskelta, jossa keskustan kiinteistöt ovat olleet viime aikoina jatkuvan ilkivallan kohteena. Orimattilan kaupunki tiedotti viime torstaina, että kaupungissa on viime aikoina tehty entistä enemmän ilkivaltaa. Ikkunoita on rikottu, seiniä ja leikkivälineitä on töhritty ja puistoissa sekä muilla yleisillä alueilla on roskattu. Myös esimerkiksi penkit, valaisimet ja leikkivälineet ovat saaneet osansa ilkivallasta. Nastolan taidekeskus Taarasti on myös joutunut kesän aikana ilkivallan tekijöiden kohteeksi.
Kaikki tämä ei voi olla sattumaa.
Kaikki tämä ei voi olla sattumaa. On ymmärrettävää, että tyhmyys silloin tällöin tiivistyy jollakin kylällä, mutta se, että huolestuttavia viestejä tulee monesta suunnasta samaan aikaan, kertoo siitä, että nuorten pahoinvointi on lisääntynyt kaikkialla.
Juurisyitä pohdittaessa ei voi välttyä sanalta korona. Poikkeusajat ovat iskeneet kovimmin niihin, jotka muutenkin ovat olleet heikoimmilla. Moni nuori on saattanut tipahtaa koronan aikana pois harrastusten piiristä, eikä hurjana jylläävä inflaatio ainakaan helpota harrastamista jatkossakaan, hintalappu nousee lähes harrastuksessa kuin harrastuksessa.
Asikkalan reagointi nuorten pahoinvointiin on hyvä malli muillekin. Yksin ei nuorisotoimi, koulu, poliisi tai vanhemmat voi ongelmia ratkaista. Yhteistyöllä ja hyvällä tiedonkululla voidaan kuitenkin puuttua akuutteihin ongelmiin, minkä jälkeen on syytä lähteä pohtimaan, miten tähän on päädytty, ja mitä tilanteen parantamiseksi voidaan tehdä pidemmällä aikavälillä.