Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Muistin heikentyessä tarvitaan monipuolista tukea

Suomessa arvioidaan olevan yli 190 000 muistisairasta henkilöä ja tilastojen mukaan vuosittain sairastuu noin 14 500 henkilöä. Valtaosa sairastuneista on yli 80-vuotiaita, mutta myös työikäisistä (35–65-vuotiaista) yli 7 000 henkilöllä on todettu etenevä muistisairaus. Pitkäaikaishoidossa olevista ikääntyneistä kolme neljästä sairastaa muistisairautta.

Kyse on siis suuresta ryhmästä ihmisiä, joilla sairautensa vaikeusasteesta riippuen esiintyy muistioireiden ohella ongelmia tarkkaavuudessa, toiminnanohjauksessa, abstraktissa ajattelussa, orientaatiossa ja kielellisissä toiminnoissa. Oireet ovat luonteeltaan eteneviä ja siten avun, hoidon ja hoivan tarpeet kasvavat ajan myötä.

Ihmisten eläessä yhä pitempään muistisairauksia sairastavien lukumäärä kasvaa. Alueilla, joilla on paljon iäkästä väestöä, on luonnollisesti myös enemmän muistisairauksia sairastavia ihmisiä. Oman hyvinvointialueemme väestössä ikärakenteen vanhenemisen myötä on ollut todettavissa sama kehityssuunta.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvaviin tarpeisiin pitää luonnollisesti vastata asianmukaisesti. Yhteiskunnassa yleisemmin, niin palvelutoiminnoissa kuin hallinnon käytännöissä, on otettava huomioon nämä ihmiset. He jäävät toimintakykynsä heikkenemisen myötä vähitellen muiden avun varaan kykenemättä esittämään mitään vaatimuksia tai edes toiveitaan.

Tilanteessa, jossa julkinen talous tiukkenee ja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpula on todellisuutta, on oltava valppaana näiden ihmisten asioiden hoitamisessa. Heidän palvelunsa pitää varmistaa.

Itse kullakin on mahdollisuus hyvän sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kanssakäymisen kautta helpottaa ja tukea muistisairaiden ihmisten elämän merkityksellisyyttä ja mielekkyyttä ja edistää heidän psyykkistä toimintakykyään. Vapaaehtoistyö tarjoaa luontevia väyliä heidän tukemiselleen. Osallistuminen erilaisten ryhmien organisointiin ja toteuttamiseen soveltuu hyvin vapaaehtoisille toimijoille.

Muistisairaiden määrän kasvaessa käyttöön tulee saada kaikki soveltuvat voimavarat heidän elämänsä tukemiseksi. Muun muassa seurakunnat ovat luonnollinen taho, joihin monilla säilyy merkityksellinen yhteys läpi elämän.

Helsingin yliopistossa julkaistun tutkimustiedon mukaan vaikeakaan muistisairaus ei välttämättä hävitä ihmisen uskonnollisuutta. Tutkimuksen mukaan uskonnollisuus olisi huomioitava nykyistä systemaattisemmin ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa.

Tärkeänä pidetään, että muistisairas ihminen saa tarvitessaan oikeanlaista tukea hengellisten tarpeiden kohtaamiseen. Tämä on epäilemättä tunnistettu myös alueemme seurakuntien käytännön työssä.

Suomessa valtaosalla iäkkäistä muistisairaista ihmisistä vakaumus on kristillinen ja hengellinen elämä toteutuu kristinuskolle ominaisin tavoin. Ihmisen kohtaamisessa on tietenkin aina kunnioitettava kunkin omaa tahtoa ja vakaumusta.

Monikulttuurisuuden lisääntyessä on otettava huomioon myös muut uskonnot kristinuskon ohella. Vastuu heidän tarpeistaan on luonnollisesti kullakin uskonnollisella taustayhteisöllä.

Muistihäiriöitä sairastavien ihmisten osuuden kasvaessa seurakunnissa ja heidän uskonnollisia tarpeitaan koskevien tutkimustietojen karttuessa on perusteltua kiinnittää asiaan lisääntyvää huomiota ja tarjota mahdollisuuksien mukaan lisää heille soveltuvia seurakuntien toimintamuotoja.

Samalla, kun voidaan täyttää muistihäiriöitä sairastavien ihmisten uskonnollisia tarpeita, voidaan tukea heidän haurasta elämänvaihettaan ja hyvinvointiaan. Hyvinvoinnin paraneminen heijastuu asianomaisen koko elinpiiriin ja myös hänen läheisiinsä.

Kirjoittaja on lääkintöneuvos, Hollolan seurakunnan kirkkovaltuuston jäsen (kok.), Hollolan kunnanvaltuuston jäsen ja hyvinvointialueen valtuuston jäsen.